Säännöt

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Oulun Seudun Muistiyhdistys ry ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on:

• Edistää muistisairaiden ja heidän omaistensa ja läheisten elämänlaatua. 
• Ehkäistä muistihäiriöiden ja dementiaa aiheuttavien sairauksien haittavaikutuksia. 
• Vaikuttaa muistisairaiden ja heidän omaistensa oikeuksien toteutumiseen. 
• Tukea muistihäiriöisiä ja heidän omaisiaan sekä läheisiään sairauden eri vaiheissa. 
• Ennaltaehkäistä muistisairauksia ja edistää aivoterveyttä.
• Edesauttaa muistisairauksien ja vanhenemisilmiöiden tutkimusta, hoidon kehittämistä ja kuntoutusta.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

• Edistää muistihäiriöisten ja heidän omaistensa etuja ja osallisuutta.
• Tekee eri tavoin valistus-, tiedotus-, julkaisu- ja neuvontatoimintaa.
• Tukee ja toteuttaa tutkimus- ja koulutustoimintaa. 
• Edistää muistisairauksien hoitoa ja muita tukimuotoja. 
• Toimii yhteistyössä viranomaisten ja järjestöjen kanssa sekä kotimaisella että kansainvälisellä tasolla. 
• Kuuluu jäsenenä alan keskusliittoon tai muihin tarpeellisiksi katsomiinsa järjestöihin. 
• Voi järjestää keskustelu-, opastus- ja vertaistukitilaisuuksia. 
• Voi tarjota terveydenhoitopalveluja, perustaa tutkimus-, hoito- ja kuntoutumisyksiköitä.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys:

• Voi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja. 
• Voi omistaa, hallita ja vuokrata toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta ja arvopapereita. 
• Voi harjoittaa kustannustoimintaa, muistoesineiden myyntiä, myyjäisiä sekä järjestää maksullisia luentotilaisuuksia, arpajaisia ja rahankeräyksiä. 
• Voi harjoittaa yhdistyslain 5 §:n mukaista ansiotoimintaa.

3. Jäsenet

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.

Varsinaiset jäsenet ja kannatusjäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus. Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä.

5. Jäsenmaksu

Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää syyskokous. Kunniapuheenjohtajalta ja kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksuja.

6. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja 4–8 jäsentä. Hallituksen ja puheenjohtajan toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Hallituksen jäsenistä puolet on erovuorossa vuosittain. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai muu hallituksen määräämä henkilö, kaksi yhdessä.

8. Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.

9. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistys pitää vuosittain kaksi sääntömääräistä kokousta, kevätkokous pidetään tammi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä. 
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. 

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä yksi ääni. Kannatusjäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset koolle vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta ja ylimääräiset kokoukset vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta. Kokouskutsu toimitetaan jäsenille kirjallisesti, sähköpostilla tai ilmoitetaan syyskokouksessa päätettävässä lehdessä.

11. Varsinaiset kokoukset

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus 
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys 
5. esitetään vuosikertomus, tilinpäätös ja toiminnantarkastajien tai tilintarkastajien lausunto 
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus 
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys 
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma 
6. vahvistetaan talousarvio 
7. vahvistetaan jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle 
8. valitaan hallituksen puheenjohtaja 
9. valitaan hallituksen muut jäsenet erovuoroisten tilalle 
10. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa tai tilintarkastajaa ja heille varahenkilöt 
11. vahvistetaan yhdistyksen hallituksen palkkiot 
12. yhdistyksen kokousten koolle kutsuminen 
13. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle 30 päivää ennen kokousta, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.