Päättyneet


LÄHELLÄSI (2016-2019)

Lähelläsi –hanke oli tarkoitettu eläkeiässä oleville pariskunnille, joista toinen puolisoista on sairastunut etenevään muistisairauteen. Hankkeen toiminnan tavoitteena oli, että yhteinen mielekäs tekeminen sekä oikea-aikainen tieto ja tuki ylläpitävät ja vahvistavat parisuhdetta muuttuvassa elämäntilanteessa. Hanke järjesti monipuolista ryhmä- ja virkistystoimintaa, johon puolisot osallistuivat yhdessä.

Pariskunnilla oli mahdollisuus osallistua hankkeen toiminnan suunnitteluun ja arviointiin “Lännärit”-toiminnan kautta. Lännärit oli muistipariskunnista koottu asiantuntijaraati, joka kokoontui noin neljä kertaa vuodessä. Vuonna 2019 Lännärit kävivät virkistys- ja vaikuttamismatkalla Helsingissä, missä tutustuttiin sosiaali- ja terveysjärjestöjen hankkeiden avustuskeskukseen (Stea) sekä eduskuntataloon. Lisäksi järjestettiin yhdessä Muistiliiton kanssa Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa tilaisuus, jossa päättäjille luovutettiin pariskuntien laatima kannanotto.  Kansalaisinfo Elämä edellä

Hankkeen varsinainen kehittämisen kohde oli pariskunnille tarkoitettu Lähelläsi-kurssimalli. Mallia työstettiin vuosina 2017 ja 2018 toteutettujen kurssipilotointien pohjalta. Kurssin punaisena lankana olivat muistisairauden myötä muuttuva parisuhde, vuorovaikutus, tunteet ja yhteinen merkityksellinen arki. Kehittämistyön tuloksena laadittiin ammattihenkilöille suunnattu Lähelläsi-kurssi -ohjaajan opas. Keväällä 2018 valmistui toimintaterapian opinnäytetyönä Yhdessä muistisairauden kanssa -opas pariskunnille.

Pariskuntatoiminnan lisäksi hanke vastasi MIKE -työvälineen kehittämisestä ja juurruttamisesta. MIKE on työväline, jolla arvioidaan muistisairaan ihmisen koettua elämänlaatua. Menetelmällä on omat nettisivut muistimike.fi.

AIVOSILTA (2017-2020)

Aivosilta-hankkeen tavoitteena oli parantaa työikäisten muististaan huolestuneiden elämänlaatua aivoterveyttä edistävien toimintamallien avulla. Hanke suuntautui työikäisiin, alle 65-vuotiaisiin oululaisiin, joiden toimintakyky oli voinut laskea työuraa vaarantavalla tavalla. Hankkeen toimintaan osallistuva saattoi olla esimerkiksi työtön, työkyvyttömyyseläkkeellä tai sairaslomalla oleva oululainen, joka oli muististaan huolissaan. Aivosilta-hanke vei tietoa muistista ja aivoterveydestä myös työpaikoille sekä työterveyshuoltoon. Hankkeen aikana järjestettiin lisäksi aivoterveyden edistämiseen liittyviä yleisöluentoja ja tapahtumia.

Hankkeen aivoterveyttä edistävät toimintamallit:

AIVOKÖÖRI – aivoterveyttä edistävä ryhmätoimintamalli työikäiselle muististaan huolestuneelle. Lue lisää tästä.

AIVORASSI – aivotreeniryhmä työikäisille muististaan huolestuneille. Lue lisää tästä.

AIVOTREFFIT – henkilökohtaiset aivoterveyskeskustelut työikäisille muististaan huolestuneille. Lue lisää tästä.

AIVOVARTTI tai AIVOVARTTI TYÖPAJA työpaikoille. Aivoja suojaamalla parempaa työhyvinvointia. Lue lisää tästä.

Hankkeen tuotoksia:

AIVOKÖÖRIPAKETTI – Sähköinen aineisto Aivoköörien toteuttamiseen ja soveltamiseen. Tilaa: yhdistys@osmy.fi

AIVOVARTTIPAKETTI – Sähköinen aineisto Aivovarttien toteuttamiseen ja soveltamiseen. Tilaa: yhdistys@osmy.fi

VIDEOT:

Suojaa aivot työssäsi

Työikäinen, huolettaako muisti?

Aivosilta-hankkeen tulokset:

Hanke osoittautui onnistuneeksi ja sen tuloksellinen toiminta lisäsi hyvinvointia Oulun alueella. Hankkeessa saavutettiin määritellyt tavoitteet ja kohderyhmää tavoitettiin suunnitelman mukaisesti.

Työikäisten muististaan huolestuneiden koettu elämänlaatu parani. He osallistuivat aivoterveyttä edistävään toimintaan säännöllisesti ja saivat vertaistukea. Hankkeessa kehitettiin toimintamalleja, joilla vahvistettiin työikäisten aivoterveyttä. Tieto lisääntyi työikäisten aivoterveydestä ja sen merkityksestä muistisairauksien ennaltaehkäisyssä ja kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa. Toimintamallien vaikutuksesta ihmiset tekivät elintapamuutoksia, hyvinvointi, aktiivisuus ja sosiaalisuus lisääntyivät ja toiminnalla oli syrjäytymistä vähentävää vaikutusta.

Hankkeessa tavoitettiin Aivoköörien, Aivorassien ja Aivotreffien avulla 122 muististaan huolestunutta työikäistä. Työpaikkojen tai työterveyshuollon Aivovartteihin tai työpajoihin osallistui 765 henkilöä. Hankkeen järjestämillä luennoilla, Aivohoitoloissa, Aivotreenipajoissa, perehdytyksissä ja koulutuksissa oli yli 2000 kiinnostunutta. Hankkeessa onnistuttiin lisäämään monipuolisesti tietoa aivoterveydestä sekä tuottamaan työvälineitä ammattilaisten ja vapaaehtoisten käyttöön. Toimintamalleja levitettiin laajasti ja juurtumista tapahtui. Toimintamallien materiaaleja toimitetaan edelleen kiinnostuneille.

Hanke kuului STM:n perustamaan Toimintakyky kuntoon -avustusohjelmaan työikäisten toimintakyvyn parantamiseksi.


Vielä Virtaa (2012-2015)

Vielä Virtaa –hanke keskittyi muistisairauden ihmisten vahvuuksiin ja voimavaroihin eikä niinkään niihin asioihin, joita muistisairaus mahdollisesti oli jo heikentänyt. Hanke järjesti erilaisia teemakerhoja muistisairauteen sairastuneille ikäihmisille. Kerhoihin hakeuduttiin omien mielenkiintojen mukaan. Valinnan varaa oli laidasta laitaan. Kerhoja ohjasivat hanketyöntekijöiden lisäksi myös iso joukko innokkaita ja osaavia muistivapaaehtoisia. Yksi hankkeen tavoitteista olikin kehittää muistivapaaehtoistoimintaa. Hankkeen aikana koko yhdistyksen vapaaehtoistoiminta lähti laajenemaan. Hankkeen jälkeen vapaaehtoistoiminta siirtyi Muistiluotsin vastuulle.

Vaikka hanke oli pääasiassa tarkoitettu muistisairaille, moniin retkiin ja virkistystapahtumiin myös läheisillä oli mahdollisuus osallistua. Yhteinen tekeminen koettiin hyvin mielekkäänä, että päätettiin hakea uutta Lähelläsi-hanketta, joka oli suunnattu pariskunnille, joista toisella puolisoista on muistisairaus.

Vielä Virtaa -hanke kuului valtakunnalliseen RAY:n (nyk.STEA) Eloisa Ikä -avustusohjelmaan (www.eloisaika.fi), jota koordinoi Vanhustyön keskusliitto (www.vtkl.fi). Ohjelmaan kuuluminen toi hankkeen toiminnalle ja kehitetyille menetelmille laajempaa näkyvyyttä.

Vielä Virtaa-hankkeessa kehitettiin kaksi uutta menetelmää, jotka ovat maksutta käytettävissä ja löytyvät helposti netistä. Muistoista Musiikiksi -menetelmä (https://www.innokyla.fi) on tarkoitettu muistisairaiden ihmisten ryhmissä käytettäviksi. Menetelmä esiteltiin Alzheimer Europen konferenssissa Skotlannissa vuonna 2014 ja se sai THL:n Terve-SOS palkinnon vuonna 2015. Yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen Kulttuurista Muistoja -hankkeen kanssa kehitettiin Muistisairaan Ihmisen Koetun elämänlaadun sekä psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn arvioinnin ja seurannan työväline (MIKE). MIKE oli finalistina vuonna 2016 sekä Health Awards-kilpailun Vuoden terveysteko-kategoriassa että Terve-SOS -kilpailussa. Työvälineellä on omat nettisivut www.muistimike.fi, josta löytyy kootusti kaikki MIKE-tieto. Menetelmä on käännetty myös englanniksi ja lomakkeet löytyvät myös ruotsiksi.

In English

The Vielä Virtaa project was one of the development projects of Memory Association of Oulu Region. The aim of the project was enable elderly people to continue to engage in meaningful activities with others, in spite of memory disorder. This supported their perception of themselves as active persons. The Vielä Virtaa project organized resource-oriented theme groups. In addition to this, voluntary activities were developed in the project.

The project was part of the Active Age -Never mind the years -programme (funded by Finland’s Slot Machine Association). The aim of the Active Age programme, which was coordinated by the Central Union for the Welfare of the Aged, was to strengthen the capabilities of the elderly and to promote their inclusion, to identify problems brought about by different life events and to provide support at an early stage (www.eloisaika.fi).


MUISTIVERKKO-PROJEKTI (2007-2011)

Muistiverkko-projektin tehtävänä oli tarjota kuntouttavaa vertaisryhmätoimintaa yksinasuville muistisairaille ihmisille mahdollisimman lähellä heidän omaa kotiaan. Ryhmiä oli useita erilaisia. Mielekkäisiin ja monipuolisiin toimintoihin osallistumalla ryhmäläiset pystyivät ylläpitämään käsitystä itsestään aktiivisena toimijana ja heillä oli mahdollisuus luoda itselleen tukiverkostoa toisista ryhmäläisistä. Yleinen mielialan paraneminen lisäsi ryhmäläisten aktiivisuutta myös kotioloissa ja lisäsi heidän kiinnostustaan omaa terveyttään ja hyvinvointiaan kohtaan. Vuorovaikutustaidoissa tapahtui monen ryhmäläisen kohdalla paranemista. Muun muassa kärsivällisyys toisia ryhmäläisiä kohtaan kasvoi ja toisten päälle puhuminen väheni. Positiivisia tuloksia ilmeni osalla myös kognitiivisissa valmiuksissa, joita arvioitiin testein puolivuosittain. Vaikka esimerkiksi muisti, aikaorientaatio ja keskittyminen heikkenivät sairauden etenemisen myötä, havaittiin samalla muutosta parempaan tarkoitustenmukaisten liikkeiden suorittamisessa, silmä-käsikoordinaatiossa sekä päättelykyvyssä.

Projektin aikana kerätystä tiedosta koottiin opaskirja ”Nyt on huivi tuuletettu!” Kuntouttavan ryhmätoiminnan järjestäminen yksinasuville muistisairaille ihmisille. Opaskirja sisältää tietoa muun muassa ryhmien perustamisesta ja käytännön toteutuksesta sekä tarkoituksenmukaisista ryhmätoiminnoista. Kirjassa on myös valmiita toimintatuokioita. Kirja on tarkoitettu muistisairaiden parissa työskenteleville ammattihenkilöille ja opiskelijoille. Se on hankittavissa Oulun Seudun Muistiyhdistyksestä.


SOPUPELI-PROJEKTI (2004-2006)

Sopupeli-projektin tarkoituksena oli kehittää uusia toimintatapoja muistisairaiden ihmisten kotihoidon tukemiseen. Kotikuntoutuskäyntien avulla toteutettiin kuntoutumista sekä toimintakykyä tukevaa toimintaa kotona asuville muistisairaille henkilöille sekä heidän omaishoitajilleen. Projektin toimintamuotoja olivat muun muassa toimintakyvyn arvioiminen, tasapaino- ja kävelyharjoitukset, liikehoidot sekä venyttelyt, ravitsemusneuvonta sekä muistikuntoutus. Toimintaa järjestettiin sekä yksilö- että ryhmämuotoisena.

Sopupeli-projektin aikana huomattiin, että yksinasuvilla muistisairailla on iso riski syrjäytyä ja kokea yksinäisyyttä, sillä usein heiltä puuttuu kokonaan ”motivaattori”, joka olisi apuna ja tukena eri toimintoihin osallistumisessa. Tähän tarpeeseen vastaamaan käynnistyi Muistiverkko-projekti vuonna 2007.


VERTAISTUKI-PROJEKTI (2001-2004)

Projektin toimintamuotoja olivat muun muassa kuntakäynnit, ensitietopäivät, kurssit ja teemapäivät sairastuneille sekä omaisille, vertaistuki- ja omaisryhmävierailut sekä konsultointi muistisairauksiin liittyvissä asioissa. Dementiakoordinaattori toimi Oulun seudun kunnissa. Vertaistuki-projektin aikana todettiin tarve työikäisenä muistisairauteen sairastuneiden ja heidän perheidensä erityistuen tarpeesta. Työikäisille suunnattu Muistiparkki aloittikin toimintansa vuonna 2002. Muistiasioiden yleistä eteenpäin viemistä jatkoi Muistipiste-projekti, joka nykyään kantaa nimeä Muistiluotsi.