Oravanpyörästä aivoterveyspyörään?

ORAVANPYÖRÄSTÄ AIVOTERVEYSPYÖRÄÄN?

Herään aamulla väsyneenä, koska edellinen yö on mennyt pyöriessä. Päivän aikana aivot toimivat hieman sumussa, rasitun huomattavasti helpommin liikunnasta, eikä oikeastaan jaksaisi edes lähteä liikkumaan. Mieleni tekee jotain herkullista ja makeaa suuhunpantavaa, ja sitä on kyllä vaikea vastustaa.  Kuulostaako tutulta?

Tätä voisi kutsua ikäväksi oravanpyöräksi – josta pitäisi päästä eroon.  Unen merkityksestä ei varmasti koskaan voi puhua liikaa, koska sen vaikutukset ovat hyvin nopeita. Riittävä ja laadukas yöuni auttaa meitä palautumaan päivän rasituksesta ja lataa akkuja tulevaa varten. Huonolla ja riittämättömällä yöunella on nopea vaikutus seuraavan päivän arkiaskareisiin, mm. muistamiseen ja keskittymiskykyyn. Tämän vuoksi pitempikestoinen unettomuus on tärkeä lähteä selvittämään, sillä jo pienillä asioilla on vaikutusta unen saamiseen ja laatuun. Päiväaikaiset pienet palautumisen hetket valmistavat kehoa ja mieltä seuraavan yön nukkumiseen. On hyvä tunnistaa oma uniportti ja lähteä nukkumaan, kun “oikeasti nukuttaa”. Unelta ei kannata varastaa tässä nykyisessä kiireisessä ajassa vaan antaa sille se arvo kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja aivoterveyden edistäjänä.

Tällä viikolla on vietetty Aivoviikkoa teemalla Ajattele aivojasi – mieti muistiasi. Teeman avulla on nostettu esille mielen hyvinvoinnin, liikunnan, aivojen aktivoinnin, unen ja levon sekä ravitsemuksen merkitystä aivojen hyvinvoinnille. Nämä kaikki osa-alueet vaikuttavat suoraan toisiinsa, jonka vuoksi näille kannattaa antaa aikaa ja huomiota. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa aivoterveyden vaalimista. 

Ota tavoitteeksi nukkua riittävästi, koska silloin jaksat liikkua, ruoka maistuu ja aivot toimivat hyvin sekä mielikin pysyy virkeänä.  Liiku ja ulkoilepäivittäin, koska se pitää mielen virkeänä, ruoka maistuu liikuntasuorituksen jälkeen ja päivittäin tapahtuvan liikkumisen avulla voit vaikuttaa unen laatuun. Syö monipuolisesti ja terveellisesti kasviksia, kuituja ja proteiineja sekä hyviä rasvoja. Tällöin jaksat liikkua ja nukut paremmin. Aktivoimalla aivoja voit kehittää muistiasi ja vaikuttaa positiivisella tavalla aivojesi toimintaan. Tällöin myös ruoka, liikunta ja uni maistuvat. Pidä huolta mielen hyvinvoinnista tapaamalla ystäviä, liikkumalla luonnossa ja tekemällä itsellesi tärkeitä sekä merkityksellisiä asioita.  Hyvinvoivat aivot ovat perusedellytys muistin ja muiden kognitioiden toiminnalle.   Näin se pyörä pyörii, mutta hyppää pois ikävästä oravanpyörästä ja vaihda hyvään aivoterveyspyörään!

Liiku, liiku, liiku vain, aivot sitä tarvii ain.

Proteiinia, kasviksia ja kuituja syö, silloin onnistuu moni työ.

Nuku hyvin ja lepo muista, tällöin ajattelukin luistaa.

Harrasta ja aivoja rassaa, musiikkia kuuntele, mikä vain passaa.

Ystävistä ja luonnosta nauti, pysyy loitolla moni tauti!

Oulun Seudun Muistiyhdistyksen työntekijät Minna Kaltio, Marjut Kiviahde ja Hanna Niskasaari

Kuntavaaleissa lyödään pöytään arjen pelimerkit – nyt tarvitaan kaikki töihin muistiystävällisten kuntien puolesta!

Kuntavaalit lähestyvät, vaikka korona punoo niidenkin ympärille epävarmuuden seittiä. Ilmassa leijuvat kysymysmerkit ovat osaltaan hillinneet kuntavaalipöhinän yltymistä. Perin hiljaista on toistaiseksi ollut, vaikka h-hetki lähestyy samaa tahtia lisääntyvän valon kanssa.

Näillä näkymin vaalit joka tapauksessa pidetään erilaisilla turvatoimilla varmisteltuna. Pelkona on, että äänestysprosentti jää matalaksi ja demokratian toteutuminen kyseenalaiseksi. Se ei ole kenenkään kannalta toivottava lopputulos, siksi meidän kaikkien olisi syytä hieman terästäytyä. Pysähtyä hetkeksi miettimään, minkälaisessa kunnassa haluamme elää seuraavat neljä vuotta ja kenen toivomme päättävän omasta ja läheistemme puolesta. Sillä on nimittäin väliä.

Kuntavaalit ovat tärkeät vaalit. Monessa mielessä tärkeimmästä päästä, sillä niissä valittavat päättäjät tekevät joka viikko kansalaisia läheisesti koskettavia ja heidän arkeensa suoraan vaikuttavia ratkaisuja. Moni ajattelee, että sote-uudistus vie isoimmat pelimerkit kuntapäättäjien ulottumattomiin. Uskon kuitenkin, että edelleen kuntapäättäjillä tulee olemaan arvovaltaa niissä laajemmissa pöydissä, joissa jatkossa väännetään peistä soteasioissa.

Kampanjointikin tulee olemaan tällä kertaa erilaista kuin normaalioloissa. Poissa ovat makkarantuoksuiset, kuumaa kahvia höyryävät torikojut ja kilpaa karkkeja sekä vaaliblankettejaan tyrkyttävät puolueet ehdokkaineen. Innostusta eivät tule nostamaan myöskään live-vaalipaneelit, vaan on tyydyttävä etätilaisuuksiin. Itse vaalien merkitys ei tästä kuitenkaan heikkene.

Muistiliitto on lanseerannut omat kuntavaaliteesinsä hyvissä ajoin. Somekampanja muistiystävällisen kunnan puolesta on jo reippaassa vauhdissa. Päivityksiä kannattaa jakaa ja teemoista virittää keskusteluja päättäjiksi aikovien kanssa. Tärkeää on puhua niistä myös äänestäjille, jotta he pitäisivät muistiasiat mielessään äänestyskopissa numeroita pyöritellessään.

Oulun Seudun Muistiyhdistyksessä toivomme, että mahdollisimman monet ottavat tehtäväkseen viedä eteenpäin muistisanomaa. Pyrimme värväämään laajan joukon niin kutsuttuja kuntavaalilähettiläitä tätä tarkoitusta varten. Asiantuntija- ja tukikeskus Pohjois-Pohjanmaan Muistiluotsi järjestää maaliskuun 22. päivä etätilaisuuden, jossa evästetään asiasta kiinnostuneita. Kaikki ovat tervetulleita osallistumaan, kuulemaan ja keskustelemaan. Muistiyhdistyksestä on saatavilla myös kuntavaaliamateriaalia, jota voi hyödyntää keskusteluissa ehdokkaiden kanssa tai jakaa eteenpäin.

Tärkeää olisi, että mahdollisimman monet muistiasioista jyvällä olevat lähtisivät myös ehdokkaiksi eri puolueiden listoille. Ehdokashankinta käy juuri nyt kuumimmillaan, kun puolueilla on vielä noin viikko aikaa täydentää listojaan. Jos kuntapäättäjän tehtävät kiinnostavat, ota rohkeasti yhteyttä paikallisiin aktiiveihin. Uskon, että saat kiitollisen vastaanoton!

Muistiystävällinen kunta on tärkeä tavoite, joka toteutuakseen vaatii tekijöitä. Tartupa sinä haasteeseen! Vaalit ovat neljän vuoden välein, mutta muistisasiat ja aivoterveysteemat pysyvät tärkeinä joka päivä. Niistä on pidettävä jatkuvasti ääntä.

Ei muuta kuin kampanjahousut jalkaan, puhelin käteen ja kaikki verkostot käyttöön! Vaaleilla ratkaistaan yllättävän paljon.

Muistiasiantuntija Meri Alaranta-Saukko

Terveelliset elintavat vaalivat myös aivoja

Kansainvälistä Aivoviikkoa vietetään joka vuosi viikolla 11. Aivoviikon teemana jatkuu yhteinen Neurologisten vammaisjärjestöjen teema: Vaali aivojasi. Tänä vuonna muistijärjestönä kannustamme vaalimaan aivoja erityisesti ravinnon, liikunnan ja unen avulla. Aivoterveyttä edistävillä elämäntavoilla voidaan pienentää muistisairauden riskiä. Ne ovat tärkeitä myös muistisairaille ihmisille, sillä ne ylläpitävät toimintakykyä.

Terveellinen ruokavalio on erinomaista aivoterveyden vaalimista. Hyvä aivoterveellinen ruokavalio on virallisten ravitsemussuositusten mukainen. Erityisesti aivot tarvitsevat hyviä rasvoja kalasta, kasviöljyistä ja pähkinöistä.  Runsas kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö takaa aivoille tärkeiden vitamiinien, hivenaineiden ja antioksidanttien saannin. Kasviksia suositellaan syötäväksi monipuolisesti vähintään puoli kiloa päivässä. Määrän saa syömällä kuusi oman kämmenen kokoista annosta. Säännöllinen ruokaileminen on erityisen tärkeää aivojen kannalta, sillä ateriarytmi auttaa turvaamaan aivojen tasaisen energiansaannin koko päiväksi parantaen keskittymiskykyä ja muistin toimintoja. Jos omat ruokailutottumukset ovat pielessä, lähde liikkeelle pienistä päivittäisistä muutoksista ja hyvistä valinnoista.

Liikunta on hyväksi aivoille, koska se parantaa aivojen verenkiertoa kuljettaen aivoille happea ja ravinteita. Aivojen hyvä verenkierto on tärkeää muistijälkien syntymisen ja säilymisen kannalta. Liikunta aktivoi aivoissa myös uusia hermosoluja synnyttäviä prosesseja. Uusia soluja syntyy pitkäkestoiseen muistamiseen liittyvällä aivoalueella. Liikunnalla voi siis lisätä aivosolujen määrää ja parantaa muistia. Samalla myös mieliala kohenee. Jokainen askel kannattaa ja arki tarjoaa monia mahdollisuuksia liikkumiseen. Viisi minuuttia liikuntaa on parempi kuin ei mitään. Säännölliseen kuntoliikuntaan satsaaminen kuitenkin kannattaa, sillä se on mitä parhainta aivoterveyden ja muistin hoitamista!

Unesta ei kannata tinkiä, sillä aivojen toiminta heikentyy nopeasti, mikäli ihminen saa liian vähän unta. Unen aikana aivot tallentavat ja jäsentävät päivän aikana tapahtuneita asioita ja ajatuksia sekä muokkaavat hermoverkostoa yhdistelemällä uutta tietoa vanhaan. On tärkeä pohtia keinoja, jotka takaavat hyvän unen tai ainakin lievittävät unettomuutta. Säännölliset unirutiinit ja rentoutuminen auttavat monia. Ennen nukkumaan menoa on hyvä rauhoittua ja sulkea medialaitteet. Rauhallinen musiikki, kirjan lukeminen, rentoutusharjoitukset, lämmin kylpy tai sauna auttavat usein unen tuloa. Tutkimusten mukaan säännöllinen nukkumaanmenoaika ja heräämisaika ovat paras tapa pitää aivot vireessä.

Aivoviikolla (9.–15.3.) on mahdollisuus saada lisää tietoa ja vinkkejä aivojen vaalimiseksi, sillä Oulun Seudun Muistiyhdistyksen ja eri järjestöjen yhteistyönä järjestetään useita tapahtumia. Maanantaina 9.3. klo 18 – 19.30 on kaikille avoin yleisötapahtuma ”Liikkumalla aivoterveyttä”. Tapahtuma järjestetään Pakkalan salissa Oulun Pääkirjastolla. UKK-instituutin johtaja, LT Tommi Vasankari kertoo uusista aikuisten liikkumisen suosituksista sekä liikunnan aivoja suojaavista ja muistisairauksia ennaltaehkäisevistä vaikutuksista.

Lisätietoa muista Oulun Aivoviikon tapahtumista www.osmy.fi. Aivoviikon tilaisuudet ovat maksuttomia ja kaikille avoimia! Olet lämpimästi tervetullut!

Aivoterveysasiantuntijat,

Kaisa Hartikka ja Paula Mustonen

Blogiteksti on julkaistu myös Kalevan Muutos Nyt -blogissa.

Muistigaala – yhdistyksen 30-vuotisjuhla

Yhdistyksen juhlagaalaa vietettiin 8.11.2019 Hotelli-ravintola Lasaretissa. Tässä hieman juhlan tunnelmia kuvien muodossa.

Päivällä ennen iltajuhlaa järjestettiin juhlakahvit yhteistyökumppaneille. Kiitämme lämpimästi kaikkia yhdistystämme muistaneita!
Juhlan alussa ennen ruokailua esiintyi Välitä-kuoro, jossa oli mukana muistisairaita, omaisia, vapaaehtoisia sekä yhdistyksen työntekijöitä.
Kuoro esitti kappaleet Tuulan tei ja Välitä.
Gaalaan osallistui noin 120 juhlavierasta.
Vieraat nauttivat kolmen ruokalajin illallisen pöytiin tarjoiltuna.
Oulun Tähtisirkus esiintyi useamman taiteilijan voimin.
Muistiliiton hopeinen ansiomerkki jaettiin viidelle vahvalle muistityön osaajalle. Kuvassa vasemmalla Paula Ylikulju, Ulla Kaikkonen, Elisa Toropainen, Anne Remes ja Riitta Leskinen. Merkit jakoivat Merja Mäkisalo-Ropponen, Merja-Leena Kemppainen ja Maija-Helena Keränen.
Välitä-runokilpailun voittaja P. Kaisto. Runoraatiin kuuluivat Ulla Kaikkonen, Aili Kesti, Kaija Tikkanen ja Liisa Suutari.
Vuoden muistiystävällisenä yrityksenä palkittiin Elokuvateatteri Star. Kunniakirjan vastaanotti yrittäjä Kari Kantala (kuvassa oikealla).
Vuoden Välitä-tunnustus myönnettiin ODL Vesper-kodille. Tunnustuksen perusteena oli Ilmianna hyvä hoivakoti -kampanjan tulokset. Kuvassa Outi Rautio, Lea Soivuori, Ulla Sotaniemi ja Sirkka Soramäki.

Ilmianna hyvä hoitokoti – Välitä-tunnustus

Talvella 2011 muistisairas nainen lähti hoitokodista ja hän ehti paleltua ennen kuin hänet löydettiin. Monet ihmiset olivat nähneet hänet kulkemassa vähissä vaatteissa kylän raitilla. Tämän naisen omainen otti yhteyttä muistiyhdistykseen ja oli tyrmistynyt ihmisten välinpitämättömyydestä. Miksi kukaan ei välittänyt? Miksi ihmiset vain kulkivat ohi?  Omaisen kanssa keskustellessa pohdittiin, että voisiko asialle tehdä jotain. Muistiyhdistys päätti tarttua aiheeseen ja tästä lähti ”Välitä”- kampanja. Myös Muistiliitto aloitti valtakunnallisen Välitä-kampanjan.

Tämän asian seurauksena Oulun Seudun Muistiyhdistys on vuosittain myöntänyt ”Välitä”- tunnustuspalkinnon, ”Välitä”-teon. Tunnustuksen ovat saaneet Taksiautoilijat, Oulun poliisi, Matkapalvelukeskus ja vanhustyön pastori Markku Palosaari. Välitä teolla halutaan vaikuttaa myönteisesti ihmisten asenteisiin. Meistä jokainen voi jossain elämän vaiheessa ja tilanteessa tarvita toisten apua. Silloin tarvitaan lähimmäisen rakkautta ja välittämistä. Tavoitteena on rakentaa muistiystävällinen Suomi. Muistiystävällisen Suomen rakentaminen kuuluu muistiyhdistyksen strategiaan. Vain yhdessä hyviin muistiystävällisiin tekoihin kannustamalla luomme Muistiystävällisen yhteiskunnan, jossa meillä jokaisella on hyvä elää.

Yhdistyksen 30v. juhlavuonna haluttiin palkita hyvä hoitokoti. Muistiyhdistys halusi tunnistaa Ilmianna hyvä hoitokoti -kyselyllä omalla toiminta-alueella toimivan hoitokodin, jossa muistisairaan on hyvä elää silloin, kun hän ei voi enää asua omassa kotonaan. Kysely oli vastapainoa keväällä 2019 käynnistyneelle keskustelulle, jossa paljastui muistisairaiden huonoa kohtelua hoitoyhteisöissä. Oulun Seudun Muistiyhdistys haluaa kannustaa hyvään, tunnistaa ja palkita hyvän hoitokodin toiminta-alueellaan.

Kyselyn vastaajia pyydettiin nimeämään hyvä hoitokoti. Vastauksien hajonta oli suuri. Eniten mainintoja (yhteensä 35 mainintaa) saivat viisi hoitokotia, joista Oulun Seudun Muistiyhdistyksen hallitus valitsi kyselyn vastausten perusteella tunnustuspalkinnon saajaksi Oulussa toimivan Vesper-kodin. Loput vastaukset hajosivat runsaalle parillekymmenelle hoitokodille.

Oulussa toimivan Vesper-kodin hyvinä piirteinä vastausten mukaan olivat kotoisa ja rauhallinen ilmapiiri, kaunis sisustus ja sisäpiha. Asukkaat voivat osallistua vointinsa mukaan kodin askareisiin ja ulkoiluun. Musiikki oli mukana Vesper-kodin elämässä. Muistisairaita ja heidän läheisiänsä kohdeltiin kunnioittaen ja yksilöllisesti elämänhistoria tuntien. Vastausten mukaan palautteisiin suhtauduttiin vakavasti toimintaa korjaten ja kehittäen.

Ilmianna hyvä hoitokoti -selvityksessä kuvataan niitä hyvän kodin piirteitä, joita vastaajat (N=74) luonnehtivat olevan nimeämässään hoitokodissa. Hyvän kodin arki ja juhla rakentuvat jokapäiväisten toimien ja joustavan päivärytmin, kodin askareiden ja liikkumismahdollisuuksien sekä elämän kohokohtien rytmittämänä. Muistisairaan kohtaaminen ja vuorovaikutus rakentuvat yksilöllisyyden, arvostuksen ja aitouden perustalle. – Hyvässä kodissa on mukava ilmapiiri, mielekästä tekemistä ja muistisairas henkilö kohdataan arvostavasti yksilönä. 

Oulun Seudun Muistiyhdistys kannustaa hoitokoteja vahvistamaan hyvää hoitoa. Siinä on hyvänä apuna Muistiliiton Hyvänhoidon kriteerit. Sen avulla toimintaa on helppo arvioida ja kehittää. Tavoitteena on, että jokainen saa elää omannäköistä elämää myös hoitokodissa.

Toiminnanjohtaja Paula Ylikulju

Hyvinvointia arkeen

Kokonaisvaltainen hyvinvointi muodostuu monista tekijöistä; terveydestä, kodista, sosiaalisista suhteista, itsensä toteuttamisesta, onnellisuudesta ja mielekkäästä tekemisestä. (THL, Hyvinvointi, viitattu 15.11.2019.) Näihin asioihin pääsimme syventymään Hyvinvointia arkeen- ryhmässä, joka toteutui syksyllä 2019. Hyvinvointia arkeen –ryhmä kokoontui kuusi kertaa syksyn aikana aina torstaisin. ”Torstai on toivoa täynnä!”, eräs ryhmäläisitämme totesikin. Ryhmän ohjaajina toimivat toimintaterapeuttiopiskelijat Venla ja Sanna.

Ryhmä oli suunnattu pariskunnille, joista toinen puoliso on sairastunut muistisairauteen. Ryhmän tarkoituksena oli tukea pariskuntien yhteistä arkea sekä auttaa ryhmäläisiä tunnistamaan omaan arkeen liittyviä voimavaroja. Halusimme tukea niin parisuhdetta kuin puolisoiden henkilökohtaista arkea. Ryhmäläiset toivoivat ryhmältä vertaistukea sekä uusia vinkkejä arjen hyvinvoinnin edistämiseksi. Ryhmän teemat valittiin yhdessä ryhmäläisten kanssa ensimmäisellä ryhmäkerralla, kun pohdimme, mistä toiminnoista hyvä arki koostuu. Hyvän arjen osatekijöiksi ja ryhmän teemoiksi muodostuivat stressin hallinta, rentoutuminen ja lepo, liikunta, ravitsemus ja ruokailu sekä ihmissuhteet. Lisäksi viimeisellä ryhmäkerralla käsittelimme unelmia ja tulevaisuutta.

Ryhmäkerrat aloitettiin kahvin äärellä keskustellen kuluneen viikon kuulumisista. Tämän jälkeen syvennyimme ryhmässä aina kullekin ryhmäkerralle valittuun teemaan. Teemoja käsiteltiin eri tavoilla; sekä toiminnallisesti että keskustellen. Esimerkiksi ravitsemus ja ruokailu –kerralla kokkasimme yhdessä hedelmäsalaattia ja marjarahkaa sekä keskustelimme ruokailuun liittyvistä tavoista ja tottumuksista. Stressin hallinta, rentoutuminen ja lepo –kerralla kävimme mielikuvamatkalla järven rannalla ja harjoittelimme erilaisia rentoutumiskeinoja. Rentoutumiskerralta saadun hyvän palautteen myötä päätimme myös suuren osan ryhmäkerroista rentoutumisharjoitukseen. Ryhmään syntyi nopeasti avoin ilmapiiri ja keskustelu oli aktiivista. Teemat herättelivät keskustelua ja pohdintaa omasta arjesta. Oppiminen ryhmässä oli vastavuoroista, sillä opimme myös ohjaajina ryhmäläisiltä paljon. Ohjaajina meihin teki myös suuren vaikutuksen ryhmäläisten lämminhenkisyys. Oli mukavaa havainnoida vuosikymmeniä yhdessä olleiden pariskuntien välistä kunnioitusta ja välittämistä. Ryhmäläiset antoivat ja saivat toisiltaan vertaistukea jakamalla kokemuksia omasta jokapäiväisestä arjestaan sekä siihen muodostuneista selviytymiskeinoista.

Osallistujien palaute ryhmästä oli positiivista. Ryhmäläiset kertoivat, että osa käydyistä asioista oli siirtynyt osaksi omaa arkea. Lisäksi käydyt asiat olivat muistuttaneet esimerkiksi rentoutumisen ja levon tärkeydestä osana arjen hyvinvointia. Positiivinen palaute vahvisti meidän ohjaajien ammatillista osaamista sekä antoi työkaluja tulevaan työhön. Tuleville toimintaterapeuteille ryhmänohjaus oli opettavainen ja antoisa kokemus. Kiitämme Oulun seudun Muistiyhdistystä ja ryhmään osallistuneita pariskuntia mukavasta ryhmästä. Eräs ryhmäläisistä tiivisti kokemuksen mukavasta ryhmästä: ”Kyllähän tämä aina kotiolot voittaa!”

Venla Kesti & Sanna Soramäki, Toimintaterapeuttiopiskelijat Oulun ammattikorkeakoulu

Luonto lähellä -ryhmä

Luonto Lähellä- ryhmä on tarkoitettu Oululaisille, kotona asuville muistisairauteen sairastuneille ja heidän läheisilleen. Ryhmään voi osallistua yksin tai yhdessä. Ryhmä järjestettiin Oulun seudun Muistiyhdistyksen ja Oulun kaupungin yhteistyönä. Mukana suunnittelemassa ja ohjaamassa ryhmää oli tällä kertaa myös kaksi kolmannen vuoden toimintaterapeuttiopiskelijaa Oulun ammattikorkeakoulusta. Ryhmä toteutui viitenä kertana, keskiviikkoisin 4.9- 2.10 Timosenkosken luontokoululla.

Ryhmän kokonaistavoitteeksi muotoutui muistelu eri aistikokemuksia sekä luontoympäristöä hyödyntäen. Tavoitteena oli myös ylläpitää osallistujien merkityksellisiä toiminnallisia rooleja, taitoja ja sosiaalista vuorovaikutusta. Ryhmä mahdollisti myös vertaistuen ja kokemuksien jakamisen.

Luontoympäristöllä on tutkitusti paljon myönteisiä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia vaikutuksia ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan luontoympäristö muun muassa vähentää stressiä, mahdollistaa rentoutumista ja kannustaa avoimempaan vuorovaikutukseen. Ympäristönä luonto tarjoaa hyvin monipuoliset ja luonnolliset puitteet toiminnalle. (Korpela 2009)

        Mikä maakuntakukka?

Ensimmäisellä kerralla pohdittiin luonnon merkitystä ja tutusteltiin tunnistamalla yhdessä maakuntakukkia sekä paikantamalla suomen kartalta ryhmäläisten kotipaikkakuntia. Maakuntakukat herättivät luontevasti keskustelua ja muistelua ryhmäläisten omista luontokokemuksista.

Luonnossa oleskelulla on havaittu olevan positiivisia muutoksia muistisairaiden terveydentilaan. Muistisairaiden kuntoutuksessa käytetyn luontoympäristön on todettu vaikuttavan mm. levottomuuden vähenemiseen, mielialan kohoamiseen ja aktiviteettien monipuolistumiseen. (Bossen 2010, Cal-kins ym. 2007, Clark ym. 2013)

Aistimuksia luonnosta

Toisella kertaa virittelimme aistejamme aistipisteillä, joissa pyrimme tunnistamaan erilaisia luontoelementtejä tuoksutellen, tunnustellen ja maistellen.

Sensorisilla kokemuksilla on keskeinen rooli erityisesti etenevässä muistisairaudessa: kun yksilön kognitiiviset taidot vähenevät ja lähimuisti heikkenee tai katoaa, jäljelle jäävät suorat aistimukset, jotka prosessoidaan sensorisessa muistissa. Tällöin aistiärsykkeet ja niiden prosessointi ovat tärkeitä sekä kokemuksien tuottajina, että muistelun tukena (Salmi & Semi 2016). Tuoksut ja maut, jotka ovat tuttuja entuudestaan, tukevat muistamista. Niitä voidaan myös hyödyntää toiminnan tukena samaan tapaan kuin apuvälineitä. (Forder ym. 2014)

Läsnäoloa luonnossa

Kolmannen ryhmäkerran vietimme Parsiaismaan laavulla, jossa pääsimme lähemmäs luontoa. Rauhoituimme tutkailemaan ympäristöä eri aistiemme avulla ja kokosimme yhteisen luonto-taideteoksen löytämistämme kauniista luonnon materiaaleista.

Ruotsissa tehdyssä haastattelututkimuksessa Alzheimerin taudin varhaista vaihetta sairastavat ihmiset kokivat luonnossa tapahtuvien ulkoiluaktiviteettien vahvistavan heidän minäkäsitystään ja tunnetta pystyvyydestä taudista huolimatta. Hyvinvoinnin tunnetta lisäsivät aistikokemukset ympäröivästä luonnosta. Luontoympäristössä tapahtuviin ryhmäaktiviteetteihin osallistuminen koettiin tärkeänä. Yhdessäoloon ei tarvittu välttämättä aktiivista vuorovaikutusta, vaan arvokkaaksi koettiin yksinkertainen ajan viettäminen toisten ihmisten kanssa. (Olsson ym. 2013)

Taidetta luonnosta

Neljännellä kerralla valmistimme luonnonmateriaaleista seinäkoristeita ja kimppuja, joista tuli mukavia muistoja kotiin vietäväksi. Tuotoksina syntyi erilaisia persoonallisia roikkuvia asetelmia sekä kimppuja.

Herkkuja luonnosta

Viimeisellä kerralla valmistimme ryhmäläisten toiveesta yhdessä loimulohta, salaattia sekä lättyjä nokipannukahvin kera. Ateriaa nauttiessa kokosimme yhdessä ajatuksia ja tuntemuksia, joita ryhmä oli herättänyt. Keskusteluissa käytiin myös paljon läpi ryhmän päättymiseen liittyviä asioita ja tuntemuksia.Ryhmäläiset antoivat paljon positiivista palautetta ja toivoivat, että ryhmä toteutuisi uudestaan.

Teksti: Toimintaterapiaopiskelijat Tiia Vehkaoja ja Heidi Nyman

”Rentoa ja hauskaa yhdessäoloa luonnossa”    ”Vertaistukea ja uusia tuttavuuksia”

”Monipuolista toimintaa ja virkistystä”

”Jokaista keskiviikkoa odotettiin kovasti”

”Hyvää oloa henkisesti ja fyysisesti – Jatkettava ehdottomasti!”

Mikä työikäisen muistia kuormittaa?

Muistaminen on monimuotoinen prosessi, joka pitää sisällään mieleenpainamisen, säilyttämisen pitkäkestoisessa muistissa ja mieleen palauttamisen. Muisti on herkkä häiriöille, erityisesti työmuisti eli lyhytkestoinen muisti häiriintyy esimerkiksi keskeytyksistä tai monen asian yhtäaikaisesta tekemisestä. Muistamisessa keskeisessä roolissa on tarkkaavaisuus ja keskittyminen. Jos huomio herpaantuu tai asia ei ole kiinnostava, niin muistijälki jää helposti syntymättä. Muistin kannalta olennaista on asioiden kertaaminen, silloin jää pysyvämpiä muistijälkiä. Myös tunteet, kuvat ja mielikuvat auttavat muistamaan paremmin. 

Työikäisen muisti voi olla kovalla kuormituksella. Työikäisen muistia tyypillisesti kuormittavat masennus, työuupumus, uniongelmat tai päihteet. Työikäisen muistioireet ovat usein yhteydessä kognitiiviseen kuormittumiseen. Sitä voivat aiheuttaa jatkuvat keskeytykset, tietotulva, monen asian tekeminen samanaikaisesti ja työn rajaamisen vaikeudet. 

Onko sinulla vaikeus muistaa ihmisten nimiä? Ei syytä huoleen. Noin 30%:lle terveistä työikäisistä tämä tuottaa usein vaikeuksia (TTL 2018). Arvellaan, että noin kolmasosalla työntekijöistä on muistin- ja keskittymisen ongelmia. Näistä kuitenkin vain muutamalla prosentilla on työtä paljon haittaavia aivojen tiedonkäsittelyn vaikeuksia. Ajoittainen ja ohimenevä unohtelu on hyvin yleistä, mutta jos työssä pärjääminen mietityttää ja tapahtuu muutosta aikaisempaan, kannattaa hakeutua tarkempiin tutkimuksiin. Joskus erilaisen oireilun syynä voi olla etenevä muistisairaus. Sen toteaminen varhaisessa vaiheessa on erityisen tärkeää oikea-aikaisen hoidon, lääkityksen ja kuntoutuksen vuoksi. 

Jos muistivaikeuksien syy selviää ja ne ovat hoidettavissa niin on tärkeää tarkastella elintapoja kokonaisvaltaisesti. Jos tunnistetaan esimerkiksi masennus muistivaikeuksien takana, niin masennusta hoitamalla ja muita aivoterveellisiä valintoja tekemällä voidaan selättää muistitakut. Aivot tykkäävät, kun kehoa liikutetaan, aivoille annetaan hyviä ravintoaineita ja niiden annetaan levätä. Aivot ovat tärkein pääomamme, joten niitä tulee vaalia rakkaudella. 

Tietotyöhön liittyvää kognitiivista kuormittumista voidaan kampata puuttumalla työvälineisiin, työn tekemisen tapoihin ja työympäristöön. Aivojen suojaaminen liialta kuormittumiselta on välttämättömyys, jos halutaan ennaltaehkäistä työuupumusta ja suojata muistia. Työn sujuvoittaminen ja joillakin myös työn rajaaminen on sama kuin ostaisi monta uutta muistitikkua ja kovalevyä aivojensa jatkeeksi. Aivotyö on muistityötä. Jotta voisit muistaa, sinun täytyy keskittyä. Jotta voisit keskittyä, valitse työn tekemisen paikka ja tavat niin, että se on mahdollista. 

Aivojen kuormittuminen ei aina suinkaan johdu työstä. Vaikka olisi esimerkiksi työttömänä tai työkyvyttömyyseläkkeellä niin aivoja kuitenkin uhkaavat lähes samat tekijät kuin muitakin työikäisiä. Masennuksen, unettomuuden ja alkoholin lisäksi elämäntilanne voi olla vaikea, saattaa olla kipuja, yksinäisyyttä ja elämästä on kadonnut positiivisuus. Joskus saattaa olla, että liiallinen työkuorma onki toisella liian vähäinen aivojen aktiivisuus. Tähän on onneksi olemassa helppoja lääkkeitä. Aivoja voi aktivoida monin tavoin. Mielekkäät harrastukset, toisten ihmisten seura ja uusien asioiden opettelu ovat hyvä alku pääkopan vaalimiselle. 

Olemme julkaisseet kaksi uutta videota Aivosilta-hankkeen, Muistiliiton ja Muisti työssä – Työ muistissa -hankkeen kanssa. Toinen videoista käsittelee työikäisen muistihuolta ja toinen kognitiivista ergonomiaa. Videot katsottavissa YouTubessa hakusanoilla: Työikäinen, huolettaako muisti? sekä Suojaa aivot työssäsi!

Seksuaalisuus ja seksielämä parisuhteessa silloin, kun toisella puolisoista on muistisairaus

SEKSI! Kas siinä sana, johon törmää päivittäin ja joka paikassa nykyään. Useimmiten seksi liitetään nuorehkoihin ihmisiin ja yleinen ajatus on, ettei seksi enää iäkkäämpää väestöä koske. Tämä ajatus on harha, sillä tutkimusten mukaan ikääntyvillä voi olla hyvinkin aktiivinen seksielämä siitä huolimatta, että ikä tuo mukanaan erilaisia haasteita. Monet muistisairaiden seksuaalisuuteen liittyvät tutkimukset liittyvät sairauden loppuvaiheeseen ja seksuaalisiin käytösmuutoksiin. On vain vähän tietoa siitä, miten seksuaalisuus näkyy parisuhteessa sairauden alkuvaiheessa. Onko seksielämä yhteinen voimavara vai onko se vaikea asia, joka uuvuttaa puolisoita? Miten seksuaalisuus näkyy parisuhteessa ja tulevatko molempien tarpeet huomioiduksi?

Olen omassa työssäni muistipariskuntien kanssa törmännyt kommenttiin, ettei seksuaalisuus enää koske heitä, koska he ovat jo niin vanhoja. Toisaalta he ovat kertoneet, että läheisyys on lisääntynyt ja rakkauden tunne vahvistunut muistisairauden myötä. Toisin sanoen seksuaalisuus kyllä on vahvasti läsnä elämässä, mutta ehkä se ”perinteinen seksi” on jäänyt vähemmälle. Oikeastaan voisikin olla parempi puhua intiimistä läheisyydestä kuin seksistä. Monenlaiset myytit ja uskomukset ohjaavat ajatteluamme. Suurin osa ihmisistä, jotka kohtaavat seksuaalisuuden ongelmia eivät hae ongelmaansa apua. Erään tutkimuksen mukaan esimerkiksi erektiohäiriöön jätti apua hakematta 78% apua tarvitsevista (Baldwin, K. yms 2003). Syitä on monia. Nolottaa ottaa puheeksi, tunne siitä ettei muilla ole näitä samoja ongelmia, huoli väärinymmärretyksi tulemisesta, stereotypia seksittömästä ikäihmisestä ja niin edelleen. Yli 80% ikäihmisistä, jotka olisivat tarvinneet apua, olisivat toivoneet, että ammattihenkilö olisi ottanut asian ensin puheeksi. On kuitenkin yleistä, ettei ammattilaisetkaan osaa näistä asioista kysyä.

Seksi ja seksuaalisuus eivät ole sama asia, vaikka niin usein ajatellaan. Seksuaalisuus tarkoittaa sitä, millaisia olemme, kuinka ajattelemme ja kenestä pidämme. Seksuaalisuus on meissä mukana aina, olipa elämäntilanteemme tai ikämme mikä tahansa. Se näkyy muun muassa pukeutumisessamme, käyttäytymisessämme ja rooleissamme. Seksi puolestaan tarkoittaa seksuaalisia tekoja, joita teemme. Se siis tarkoittaa eri asioita eri ihmisille. On todennäköistä, ettei seksielämä ole ikääntyessä ihan samanlaista kuin se oli nuoruudessa. Iän myötä erilaiset sairaudet, lääkitys, vaihdevuodet, liikerajoitteet ja kivut haastavat seksielämää. Haasteista huolimatta kosketuksen kaipuu yleensä säilyy ja aktiivisella seksielämällä on paljon positiivisia vaikutuksia mm. mielen hyvinvointiin ja fyysiseen terveyteen. On hyvä huomioida, että ikääntyessä seksin yhdyntäkeskeisyys vähenee ja vaikkei yhdyntöjä olisi lainkaan, voi olla muunlaista seksielämää.  Läheisyyttä puolison kanssa voi kokea vaikka tanssissa, yhteisissä saunahetkissä, halauksissa ja vierekkäin tv:tä katsellessa.

Seksuaalisuus ja seksielämä voi olla parisuhteelle valtava voimavara silloin, kun toisella on todettu etenevä muistisairaus. Puolison lähellä oleminen tässä ja nyt antaa iloa ja onnistumisen kokemuksia. Yhdessä oleminen tukee molempien tunnetta entisenlaisesta parisuhteesta. Pikkuhiljaa sairauden edetessä muutoksia alkaa näkymään myös seksuaalisuuden saralla. Valitettavan usein seksuaaliset käytösmuutokset tulevat yllätyksenä, sillä niistä ei juurikaan puhuta. Muistisairauden myötä lisääntyvä aloitekyvyn heikentyminen, itsestä huolehtimisen vaikeudet, puolisoiden roolien muuttuminen ja vähäiset voimavarat vaikuttavat seksuaaliseen kanssakäymiseen puolison kanssa. Joskus haasteeksi voi muodostua muistisairauden myötä voimakkaasti lisääntynyt kiinnostus seksiin. Molempien puolisoiden mielessä on usein monenlaisia tulevaisuuteen liittyviä huolia ja pelkoja. Hyvin usein aiheesta tehnyt artikkelit ja uutiset lähestyvät asiaa raskaimman kautta. ”Muistisairas lähenteli toista asukasta hoivakodissa” tai ”Muistisairas tyydytti itseään julkisella paikalla”. Tällaiset otsikot eivät huolta ainakaan hälvennä. Olisi äärettömän tärkeää, että muistisairaan ja puolison seksuaalisuus huomioitaisiin myös silloin, kun muistisairaus etenee. Ratkaisevassa roolissa on muistityön ammattilaisten oikeanlainen suhtautuminen. Vaikka muistisairaus aiheuttaa parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen monenlaista haastetta, vain harva hakee ongelmiinsa apua kuten edellä jo mainitsin. Asioista on joskus vaikea puhua myöskään puolison tai ystävien kanssa. Liian moni jää siis ongelmiensa kanssa yksin.

Työni muistipariskuntien kanssa herätti kiinnostukseni ikääntyneiden ja muistisairaiden sekä omaispuolisoiden seksuaalisuuteen ja sen tukemisen mahdollisuuksiin. Opiskelen tällä hetkellä seksuaalineuvojaksi ja teen opinnäytetyönäni kyselytutkimuksen aiheella Seksuaalisuus ja seksielämä parisuhteessa silloin, kun toisella puolisoista on muistisairaus. Kerättyä tietoa voi hyödyntää sekä pariskunnat että heidän kanssaan toimivat ammattihenkilöt. Toivon, että tiedon avulla voidaan madaltaa kynnystä ottaa puheeksi myös seksuaalisuuteen liittyviä asioita.

Kyselytutkimus löytyy linkkinä tämän blogin lopusta. Se on tarkoitettu parisuhteessa oleville muistisairaille ja heidän puolisoilleen. Siihen ei vastata yhdessä vaan kumpikin erikseen. Tässä on liitteenä myös tulostettava versio, jonka voi halutessaan tulostaa ja postittaa täytettynä minulle (os. Oulun Seudun Muistiyhdistys, Maaret Meriläinen, Asemakatu 24, 90100 Oulu).  

Toivon erittäin runsasta osallistumista, sillä mitä isompi määrä vastaajia, sitä yleistettävämmät tulokset ovat. Kysymyksiä on vain 15 ja niistä suurin osa on nopeasti vastattavia monivalintakysymyksiä. Kyselyn tulokset esitellään marraskuussa Muistikonferenssissa Helsingissä ja lisäksi ne julkaistaan Oulun Seudun Muistiyhdistyksen nettisivuilla.

SAATEKIRJE:
Saatekirje kyselytutkimukseen_seksuaalisuus parisuhteessa

LINKKI SÄHKÖISEEN KYSELYYN:
https://my.surveypal.com/seksuaalisuus-parisuhteessa

LINKKI TULOSTETTAVAAN KYSELYYN:
Kyselytutkimus_Seksuaalisuus ja seksielämä parisuhteessa

Maaret Meriläinen

toimintaterapeutti, seksuaalineuvoja (koul.)

Lähelläsi-hanke, Oulun Seudun Muistiyhdistys

Elämä edellä -kannanotto luovutettiin kansanedustajille

Oulun Seudun Muistiyhdistyksen pariskunnat luovuttivat 21. helmikuuta Elämä edellä -Parisuhde ja muistisairaus -kannanoton kansanedustajille. Kannanotto luovutettiin Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa ja sen vastaanotti kymmenen kansanedustajaa. 

Elämä edellä    
Parisuhde ja muistisairaus                

Ennen muistisairauden tuloa perheeseemme uskoimme ymmärtävämme, mitä sairaus merkitsee sairastuneelle ja hänen läheisilleen. Nyt tiedämme paljon enemmän. Sairaus on yhteinen haaste. Siitä muodostuu hyvin pian kiinteä osa yhteistä elämäämme ja näin jatkuu loppuun asti.

Maassamme on noin 200 000 muistisairasta, joten sairaus koskettaa perheiden arjessa noin puolta miljoonaa suomalaista. Monet jäävät yksin ja ilman tukea.

Sairauden toteaminen nostaa aluksi pintaan monenlaisia tunteita, myös kielteisiä. Ne on uskallettava kokea. Vähitellen selviää, että sairaus tuo elämään paljon muutoksia ja uusien asioiden omaksumista. Perheissä kysytään, onko elämä merkityksellistä sairaudesta huolimatta ja voimmeko olla entiseen tapaan puolisoita. Jokaisella pariskunnalla on omat tarpeensa, toiveensa ja haasteensa, ja siksi on oleellista, että palvelut suunnitellaan ja toteutetaan jokaisen pariskunnan tarpeista lähtien.

Meillä on ollut mahdollisuus osallistua Oulun Seudun Muistiyhdistyksen järjestämiin pariskuntien tapaamisiin, jotka olemme kokeneet voimaannuttavina. Meille on ollut tärkeää, että meidät on kohdattu yhdessä leimaamatta sairastuneeksi ja hoitajaksi. Olemme saaneet oikeaan aikaan oikeaa tietoa, oppineet löytämään myönteisyyttä ja toivoa sekä tutustuneet muihin samassa elämäntilanteessa oleviin. Ilman tällaista toimintaa olisimme olleet pulassa. Olemme etuoikeutettuja, sillä kaikkialla Suomessa ei ole tarjolla vastaavaa toimintaa.

Meitä huolestuttaa kuitenkin tuen epävarmuus ja määräaikaisuus. Työntekijät saattavat vaihtua. Tuttu henkilökunta sekä terveydenhuollossa että yhdistyksissä on meille tärkeä, sillä se antaa meille turvallisuuden ja pysyvyyden tunteen. Muistiyhdistysten tekemä elämänlaatua lisäävä ja toimintakykyä tukeva yhteistyö kuntien kanssa säästää vuosittain merkittävästi yhteiskunnan varoja. Hyvinvoiva parisuhde lisää molempien puolisoiden jaksamista ja mahdollisuutta asua yhdessä omassa kodissaan. Puolison panos muistisairaan huolehtijana on merkittävä, minkä vuoksi omaisen hyvinvoinnista on huolehdittava.

Muistiperheenä tarvitsemme tukea ja rinnalla kulkijoita koko sairauden matkalla. Kaipaamme asiantuntevaa ja meitä kunnioittavaa kohtaamista ja sitä, että meidät kohdataan yhdessä. Toivomme, että te päättäjät huolehditte, että muistisairaiden ja heidän omaistensa julkisiin palveluihin ja muistiyhdistysten toimintaan osoitetaan riittävät, pysyvät resurssit. Toivomme myös, että eduskunta ja muut instituutiot käyttävät meitä muistisairaita ja läheisiä kokemusasiantuntijoina suunniteltaessa meitä koskevia palveluita ja lainsäädäntöä.