Suojaa aivosi työpäivän aikana!

Aivoista tulee huolehtia myös työpäivän aikana, sillä aivot ovat työelämässä, erityisesti tietotyössä kovan paineen alaisena. Ihmisen, työn, osaamisen, teknologian ja työympäristön vuorovaikutus asettaa suuria vaatimuksia muistille, tarkkaavaisuudelle sekä havainto- ja ajattelukyvylle.  Tällöin apuun tulee kognitiivinen ergonomia, jonka ideana on aivojen hyvinvoinnin edistäminen – samaan tapaan kuin perinteisellä ergonomialla edistetään kehon hyvinvointia – tavoitteena sujuva työnteko.

Millaisia keinoja aivojen kuormituksen vähentämiseksi on? Teet hyvän työn aivoillesi, kun suojaat aivojasi liialta tietotulvalta, sillä jatkuva ärsyketulva on aivoille suuri haaste. Monen asian yhtäaikainen tekeminen kuormittaa turhaan muistia ja aivoja aiheuttaen virheitä ja unohduksia. On parempi keskittyä tekemään kukin työtehtävä kerralla loppuun ja siirtyä sitten hallitusti toiseen. Työn tauottaminen tasaisin väliajoin, tukee aivojen hyvinvointia. Työpäivien on hyvä olla huokoisia ja sisältää ”joutokäyntiaikaa”, sillä jatkuva suorittaminen ei tue luovuutta ja uusia ideoita.

Keskeytykset kuormittavat aivoja, mutta turhia keskeytyksiä voidaan vähentää. Oven voi sulkea ja puhelimien, tietokoneiden ja muun tekniikan ilmoitus- ja hälyäänet voi säätää hiljaiselle tai kokonaan pois. Äänet ja liikehdintä voivat häiritä myös työkaveria. Työn rajaaminen on olennainen osa aivojen suojaamista. Työtehtävien priorisointi, määräaikojen joustavuus ja delegoinnin mahdollisuus vähentävät kuormitusta. Työaika on syytä rajata erottumaan selkeästi vapaa-ajasta, sillä aivojen jatkuva rasittaminen haittaa oppimista, muistia ja rentoutumista sekä heikentää palautumista.

Aivosilta-hankkeessa olemme järjestäneet Aivovartteja. Näiden avulla viemme työpaikoille tietoa aivojen kuormittumisesta ja keinoista turhan kuormituksen vähentämiseksi. Useimmiten työyhteisöissä esiin nousevia teemoja ovat: työn rajaaminen, turhat keskeytykset ja työrauhan ylläpito. Näistä asioista on tärkeää keskustella, koska näin viedään prosessia eteenpäin kohti parempaa aivojen ergonomiaa. Yhdessä sopien saadaan pelisääntöjä ja pysyviä muutoksia aikaan. Aivot tykkäävät työskennellä positiivisessa ilmapiirissä. Tästä on jokainen itse vastuussa, minkälaista henkeä työpaikalleen on luomassa.

Työn lisäksi myös arki voi olla stressaavaa ja samoilla aivoilla on pärjättävä työssä ja vapaa-ajalla. Stressaantuneet aivot jumittuvat, luovuus tukkeutuu sekä ongelmanratkaisukyky heikkenee. Tarkkaavaisuus, keskittymiskyky ja oppimiskyky ovat koetuksella, virheriski kasvaa, uupuminen uhkaa ja sosiaaliset vuorovaikutustaidot rapautuvat. Lisäksi liiallinen stressi nostaa verenpainetta, joka pitkään koholla ollessaan vahingoittaa aivoja. Palautuminen työpäivän aikana ja sen jälkeen on ensiarvoisen tärkeää. Kuormittuneet aivot kyllä palautuvat, kun niiden antaa elpyä. Vaikka yhteiskunta digitalisoituu ja keinoäly on monin tavoin helpottamassa työntekoa, niin luovuutta ja vuorovaikutusta ei voi korvata. Siksi on erityisen tärkeää huolehtia aivojen jaksamisesta. Aivoterveyttä tukevat myös elämäntavat, kuten terveellinen ravinto, riittävä uni, liikunta, päihteettömyys ja painonhallinta. Jokainen voi pienentää riskiään sairastua muistisairauksiin huolehtimalla aivoterveydestään niin elintapojen kuin työtapojenkin osalta.

Stressin vaikutuksesta aivoihin on mahdollisuus kuulla lisää Keskustan seurakuntatalolla maanantaina 11.3. klo 17, kun professori, aivotutkija Minna Huotilainen puhuu teemalla Vaali aivojasi vahingoittavalta stressiltä”. Kaikille avoimen yleisöluennon järjestävät yhteistyössä Aivosilta-hanke ja Pohjois-Suomen NV-Neurologiset vammaisjärjestöt. Luento on osa valtakunnallista Aivoviikkoa. Aivoviikon teema on Vaali aivojasi! Lisätietoa muista Oulun Aivoviikon tapahtumista www.osmy.fi. Tapahtumat ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Tervetuloa mukaan kaikki aivoterveyden edistämisestä kiinnostuneet!

Aivoterveysasiantuntijat, Kaisa Hartikka ja Paula Mustonen

Aivosilta-hanke

Oulun Seudun Muistiyhdistys

Aivojumppaa verkossa

Aivoterveydestä puhuttaessa nousee esille aivojen treenaaminen ja haastaminen. Monille on tuttua sanaristikot, sudokut ja lukeminen. Osa treenaa aivoja opettelemalla uutta kieltä tai tekemällä käsitöitä. Nykyään verkosta löytyy hyviä ja sopivan haastavia tehtäviä. Tietokoneella tai kännykällä ei tarvitse olla päivittäin tuntikausia, mutta silloin tällöin verkkoympäristön hyödyntäminen voi olla mukavaa vaihtelua. Tässä haluaisinkin jakaa muutamia vinkkejä, joilla pääsee alkuun. Klikkaamalla tummennettua sanaa pääset suoraan verkkosivustojen tehtäviin.

Mitä sitä sitten netissä voisi tehdä?

Muistipuisto -verkkosivustolta löytyy monipuolisesti eri aivotreenejä. Muistopuistosta löytyy viisi erilaista teemaa, joiden alta löytyy aiheesta tietoa ja siihen liittyviä tehtäviä. Suosittelen kokeilemaan ”Treenejä aivoille” -osiota. Sen kautta voi harjoitella  tarkkaavuutta, hahmotusta, muistia ja päättelyä. Muistipuisto on yksi Miina Sillanpää Säätiön hankkeista. Muistopuisto on muistisairauteen sairastuneille ihmisille ja aivoterveydestään kiinnostuneille ikääntyville suunnattu helppokäyttöinen verkkopalvelu.

ImpulssiTämä linkki ohjaa Miina Sillanpää Säätiön kehittämälle Impulssi -verkkopalveluun, joka tarjoaa monipuolisesti erilaisia aivotreenejä. Sieltä suosittelen valitsemaan “Innostu aivotreenistä” -osion. Kyseisen osion alta löytyy paljon erilaisia harjoituksia. Harjoituksia on esimerkiksi musiikkiin, loruihin, muistiin ja hahmottamiseen liittyen.

Papunetin tehtävät -Papunetistä löytyy peruspelejä, kuten sudokua ja muistipeliä. Tältä sivustolta suosittelen kokeilemaan kellonaika- ja lukudominoa. Tehtävä vaatii mm. hahmottamista ja loogista päättelyä.

Papunetin pelit -Täältä Papunetin osiosta voi kokeilla esimerkiksi Musavisaa, jossa pitää tunnistaa eri soittimia äänen perusteella.

Älypään logiikkapelit  -Älypään etusivulta on valittavissa monia hyviä aivotreenejä. Tästä linkistä pääsee suoraan logiikkapeli-osioon, josta suosittelen kokeilemaan Aivojumppa-peliä. Tällä sivustolla tekemistä hidastaa mainosten katsominen, mutta mainoksen jälkeen pääsee pelaamaan peliä.

 

Lisäksi useimmissa älypuhelimissa on mahdollista Play Kaupan tai App Storen kautta ladata erilaisia ilmaisia sovelluksia, joiden avulla voi treenata aivoja. Sovelluskaupasta löytyy perinteisiä pelejä (sudokut, sanaristikot, muistipelit). Sieltä löytyy myös Impulssi-sovellus, josta löydät samat aivotreenit kuin Miina Sillanpää Säätiön verkkosivuilta. Impulssin lisäksi suosittelen kokeilemaan muitakin aivoja treenavia pelejä, kuten Sanapalaa (koukuttaa nopeasti), Tangramia tai Roll the Ballia. Sovelluksen voi ladata kirjoittamalla pelin/sovelluksen nimen Play Kaupan hakukenttään.

Ei muuta kuin kokeilemaan, tekemällä oppii!

Juulia

Onnellisia päiviä Onnelassa

Lomalaiset metsäkävelyllä.

 

Opiskelen geronomiksi Lapin ammattikorkeakoulussa ja aloitin kesäkuussa opintoihini kuuluvan harjoittelun Oulun Seudun Muistiyhdistyksellä. Harjoitteluni alkoikin varsin räväkästi, sillä jo toisella harjoitteluviikolla löysin itseni Haukiputaalta Lomakoti Onnelasta muistisairauteen sairastuneille ja heidän läheisilleen suunnatulta hyvinvointilomalta, jossa toimin ohjaajan roolissa.

Minulle lomaviikko Onnelassa oli alusta asti sekä mielenkiintoinen haaste että mieluisa yllätys, ikään kuin harjoittelun odottamaton bonus. Vanhana partiolaisena ja mm. entisenä kesäleiriohjaajana olin heti valmis matkaan! Ja sainpa viikon aikana huomata, etteivät kesäleirit loppujen lopuksi niin kovin paljoa toisistaan eroa, olipa kohderyhmä minkä ikäistä tahansa.

Onnelan muistileirille osallistui yhteensä 26 muistisairauteen sairastunutta ja heidän läheistään. Leiriläisten ikä vaihteli 60-90 vuoden välillä. Suurin osa oli pariskuntia, mutta joukossa oli myös muunlaisia kokoonpanoja. Minuun suuren vaikutuksen teki se innostus ja iloinen mieli, mikä osallistujista hehkui. Vaikka osallistujat olivat toisilleen enimmäkseen uusia tuttavuuksia, ryhmäytyminen tapahtui hämmästyttävän nopeasti. Tärkeässä roolissa olivat tietysti muistiyhdistyksen ohjaajat, jotka ottivat porukan alusta asti taitavasti haltuun ja saivat tunnelman rentoutumaan.

Heti loman alussa laadittiin porukalla yhteiset tavoitteet, joita kohti viikon aikana lähdettäisiin tähtäämään. Lomalaiset toivoivat Onnelan viikoltaan ennen kaikkea

  • toisten kanssa olemista ja uusiin ihmisiin tutustumista,
  • arjen unohtamista,
  • iloista ja välitöntä tunnelmaa ja erilaisuuden hyväksymistä,
  • hyvää ohjelmaa ja hauskaa yhdessäoloa,
  • vertaistukea, tiedon jakamista ja vinkkejä jaksamiseen sekä
  • kunnon kohenemista ja henkisen hyvinvoinnin lisääntymistä.

Lomaviikkoon mahtui uskomattoman monenlaista mielen ja kehon virkistystä. Aamut aloitettiin reippaalla aamuverryttelyllä idyllisen Onnelan pihapiirissä, lintujen liverrys taustamusiikkina. Jokaiseen päivään kuului myös päivän aivopähkinän pohtiminen ja voittajan palkitseminen. Läheisille oli varattu mahdollisuus käsitellä mielen päällä olevia asioita yhdessä vertaisten ja muistiyhdistyksen asiantuntijoiden kanssa. Samanaikaisesti sairastuneiden ryhmässä tehtiin mukavia toiminnallisia juttuja, kuten ruukkujen maalausta ja kukkien istuttamista tai bingon pelaamista. Olennainen osa onnistunutta lomaa on tietenkin myös hyvä ruoka. Sen puutteesta ei Onnelassa jouduttu kärsimään. Eikä loma tietenkään olisi loma ilman lättykestejä, makkaranpaistoa tai kesäretkeä. Nekin kaikki ehdittiin Onnelassa toteuttaa. Liminganlahden lintutornille ja Limingan kirkkoon suuntautuneelta retkeltä palasi bussilastillinen väsyneitä, mutta onnellisia ja tyytyväisyyttä puhkuvia lomalaisia. Viikko huipentui viimeisenä iltana vietettyyn iltajuhlaan, jossa mm. yhteisesti todettiin kaikkien asetettujen tavoitteiden täyttyneen. Iltajuhlan ohjelmassa nähtiin niin lomalaisten kuin ohjaajienkin osalta huikeaa heittäytymistä ja huumoria, joka sai naurun kyyneleetkin vierähtämään monille poskille.

Tulevalle geronomille viikko oli sekä opettavainen että ratkiriemukas kokemus. Tunnelma oli koko viikon ajan erinomaisen lämmin ja kaikki puhalsivat yhteen hiileen, toinen toistaan tukien. Viikon aikana moni ylitti itsensä ja sai onnistumisen kokemuksia, joista varmasti riittää energiaa pitkäksi aikaa. Onnelan pihakeinussa kävimme monia hienoja keskusteluja lomalaisten kanssa. Nauroin viikon aikana itselleni varmasti useita lisävuosia.

Kiitos, kun sain olla mukana.

Heidi Similä
Geronomi-opiskelija
Lapin ammattikorkeakoulu

Elintavoilla elämänlaatua

Voisimme syyttää geenejä, olosuhteita ja muita ihmisiä terveysongelmistamme. Kipeä tosiasia kuitenkin on, että suureen osaan elämänlaatuun vaikuttavista terveysongelmista voimme vaikuttaa elintavoillamme. Valintojen tekeminen ja omien tavoitteiden saavuttaminen ei kuitenkaan ole helppoa. Jos se olisi helppoa, niin aika moni elintapaohjaaja, Personal Trainer, painonhallintasovellus, lääkäri ja muu ammattiauttaja olisi hyödytön. Syyllistäminen ei kuitenkaan ole ratkaisu terveyden kanssa kamppailevan ihmisen kohtaamisessa. Tärkeää on tunnistaa, mitkä asiat vaikuttavat, kun ennaltaehkäistään sairauksia ja minkälaista tukea ihmiset tarvitsevat elämänlaadun ylläpitämisessä ja parantamisessa.

Aivoterveys on yhteydessä koko kehon terveyteen sekä myös mielen hyvinvointiin. Aivoterveyttä edistämällä voidaan ennaltaehkäistä monia sairauksia ja siirtää esimerkiksi muistisairauden puhkeamista useilla vuosilla. Olemme Aivosilta-hankkeessa kokeilleet uutta toimintamallia oululaisille työikäisille, jotka ovat muististaan huolissaan. Kevään aikana järjestimme kolme Aivokööriä, joissa oli yhteensä 17 osallistujaa. Tapasimme viikoittain 14 kertaa ja käsittelimme joka kerralla eri aivoterveyteen liittyvää teemaa. Ravinto, liikunta, uni ja lepo ovat keskeisimpiä aivoterveyteen vaikuttavia tekijöitä, mutta ei voi väheksyä mielialan, sosiaalisten verkostojen sekä kulttuurin ja taiteen merkitystä. Painonhallinta, päihteet, kipu ja lääkkeet, muistin toiminta sekä aivojen vammat ja häiriöt olivat monelle kööriläiselle ajankohtaisia teemoja. Aihealueita käsittelimme tutkitun ajantasaisen tiedon pohjalta. Keskustelimme paljon ja teimme erilaisia aiheeseen liittyviä harjoituksia. Aivokööreistä muodostui rentoja, avoimia ja keskustelevia porukoita.

Kehittämishankkeeseen liittyy toiminnan vaikuttavuuden arviointi. Aivokööreissä käytimme mittarina WHOQOL-BREF -elämänlaatumittaria, jonka avulla tarkastelimme muutosta kööriläisten elämänlaadussa ryhmän alussa ja sen loputtua. Kevään ryhmistä koottujen tulosten mukaan valitsemamme toimintamalli vaikuttaa toimivalta, koska kaikki osa-alueet olivat parantuneet, kun tarkasteltiin ihmisten elämänlaatua. Syksyllä jatkamme kolmella uudella Aivoköörillä. Jatkamme yhteistyötä Nuorten Ystävien Klubitalo Pönkän ja Tuiran seurakunnan diakoniatyön kanssa. Oulun kaupungin kanssa alkaa Aivokööri osana kuntouttavaa työtoimintaa Byströmin talolla. Toiminnan juurrutus on jo vauhdissa ja ryhmiä ohjaavat jatkossa myös yhteistyökumppaneiden työntekijät sekä vapaaehtoiset koulutetut aivoterveyslähettiläät.

Aivoterveyden vaaliminen tulisi olla meidän kaikkien ”pääasia”. Liikkumisen lisääminen arkeen ei tarkoita kalliita kuntosalimaksuja, vaan myös hyötyliikunnalla on terveyshyötyjä. Kasvisten, marjojen ja hedelmien lisääminen päivittäiseen ravintoon sekä ateriarytmin tarkistus tuovat pieniä, mutta merkittäviä vaikutuksia hyvinvointiin. Unen ja levon arvostaminen tapahtuu usein jo pelkästään rauhoittamalla ilta-aikaa työltä, somelta ja liialta aktiviteetilta. Tärkein oivallus onkin, että ei nipistä lisätunteja vuorokauteen yön tunneista vaan huolehtii riittävästä unesta. Elvyttävä uni varmistaa, että seuraavasta päivästä voi nauttia ilman aivosumua ja jaksaa tehdä terveellisiä valintoja niin ravinnossa, liikkumisessa kuin muussakin elämässä. Pienet päivittäiset päätökset tepsivät myös aivojen suojaamisessa. Elämänlaatua parantavia asioita voi aktiivisesti etsiä elämäänsä. Aivot tarvitsevat mielihyvää ja nautintoa, joten ota eväät mukaan ja lähde luontoon yhdessä ystävän kanssa!

 

Kaisa Hartikka ja Paula Mustonen

Aivoterveysasiantuntijat

Aivosilta-hanke

Oulun Seudun Muistiyhdistys

 

Tämä teksti on julkaistu Kalevan Muutos Nyt -blogissa.

Nauttimalla elämästä vaalit aivojasi!

Aivot ovat elinikäiset ja korvaamattomat. Kaikki kehomme toiminta on yhteydessä aivoihin, ja aivojen terveys vaikuttaa kaikkiin elintoimintoihimme ja tekemiseemme mm. muistin ja sydämen toimintaan sekä kognitiivisiin kykyihin. Aivot ovat elimistön herkin elin. Aivoja täytyy aktiivisesti suojata niiden terveyttä ja hyvinvointia uhkaavilta tekijöiltä. Muistijärjestön ja kaikkien Neurologisten vammaisjärjestöjen (NV) Aivoviikon 2018 teemana on Vaali aivojasi.

Arvokkaita aivojamme voimme vaalia arjen valinnoilla ja pienillä terveellisillä muutoksilla. Aivoterveyttä tukevat terveelliset elämäntavat, kuten terveellinen ravinto, liikunta, sekä aivojen sopiva haastaminen, mutta myös riittävästä levosta huolehtiminen ja stressin välttäminen. Aivot hyötyvät myös alkoholin harkitusta käytöstä ja tupakoinnin vähentämisestä tai lopettamisesta. Viisas pitää lisäksi painonsa ja verenpaineensa kurissa. Hyvät ihmissuhteet eivät ole vain hyvän mielen lähde vaan keinoja pitää huolta aivosoluista. Aivoterveyttä edistävillä elämäntavoilla voidaan pienentää muistisairauden riskiä ja siirtää sairastumisen alkua jopa 5 – 10 vuodella. Myös muistisairas ihminen hyötyy aivoterveyden vaalimisesta.

Tänä vuonna Aivoviikolla kannustetaan antamaan aivoille lepoa ja rauhaa sekä iloa ja mielihyvää. Joskus paras tapa vaalia aivoterveyttä on nauttia elämästä – on hyvä välillä höllätä aivojen kaasujalkaa, ei aina mennä täysillä. Mielihyvä on aivoille ja muistille tärkeää. Erityisesti aivot tykkäävät, kun teemme porukalla mukavia asioita. Aivot rakastavat yhdessä laulamista, metsäkävelyjä, tanssia, lukemista, käsillä tekemistä, rupatteluhetkiä, hassuttelua ja nauramista. Mielihyvää näin pakkasaikaan tuo myös saunominen, joka on mainio tapa hemmotella itseään. Mielihyvähormoneja erittyy ja saunominen vaikuttaa myös sikeämpään uneen, vähäisempään masennukseen sekä jopa pidempään elinikään. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksissa vuosina 2015 – 2016 ilmeni, että saunominen laskee Alzheimerin taudin sairastumisen riskiä, jos saunassa käydään tiheästi.

Aivoviikolla (12.–18.3.) innostetaan vaalimaan aivoja ja muistutetaan aivoterveyden vaikutuksista elämänlaatuun ja sairastumisriskiinAivoviikolla syntyy Oulun Seudun Muistiyhdistyksen, Muistiliiton ja muiden Neurologisten vammaisjärjestöjen yhteistyönä Aivohoitoloita eri puolille Oulua. Aivohoitolassa tarjotaan vinkkejä ja keinoja aivoterveyden ylläpitoon. Maanantaina 12.3. klo 8 -11 on Aivohoitoloita Tuiran, Kaakkurin ja Haukiputaan hyvinvointikeskuksissa. Keskiviikkona 14.3. klo 16 – 18 Aivohoitolat jalkautuvat Kaakkurin ja Ruskon Citymarketteihin, Ideaparkkiin, Limingantullin Prismaan ja Zeppeliiniin. Tervetuloa keskustelemaan aivoterveydestä ja tapaamaan Oulun Seudun Muistiyhdistyksen ja Neurologisten vammaisjärjestöjen työntekijöitä ja aktiivitoimijoita!

Aivojen jatkuva kuormittaminen haittaa oppimista, muistia ja rentoutumista. Jatkuva ärsyketulva ovat aivoille suuri haaste. Aiheesta on mahdollisuus kuulla lisää torstaina 15.3. klo 18, kun Keskustan seurakuntatalolla on avoin yleisöluento teemalla ”Suojaa aivosi ylikuumenemiselta”. Neuropsykologi Pekka Kuikka kertoo, miten työelämän tietotulva, keskeytykset, kiire ja häly kuormittavat tarkkaavaisuutta sekä aiheuttavat unohtelua. Turhaa aivojen kuormitusta voidaan vähentää omin ja työyhteisön toimin. Välitä aivoistasi ja tule kuulolle!

Olet lämpimästi tervetullut mukaan aivoviikon tapahtumiin!

 

Aivoterveysasiantuntijat, Kaisa Hartikka ja Paula Mustonen

Aivosilta-hanke

Oulun Seudun Muistiyhdistys

 

Tämä teksti on julkaistu Kalevan Muutos Nyt -blogissa.

 

 

Aivosiltaa rakentamassa

Silta on rakenne, joka mahdollistaa kulkemisen esteiden yli. Siltoja on kautta aikojen suunniteltu ja rakennettu moneen eri käyttötarkoitukseen. Joskus sillat ylittävät hankalia ja vaarallisiakin alueita. Suunnitteluvaiheessa huomioidaan ympäristö ja minkälaiseen käyttöön silta tulee sekä tarvittava kantavuus. Puinen riippusilta on olemukseltaan hyvin erilainen kuin jyhkeä rautatiesilta. Sillat vaativat myös huoltoa ja tarvittaessa korjauksia. Pienetkin huoltotoimenpiteet voivat riittää, mutta joskus vaaditaan esimerkiksi rakenteiden uusimista tai tukipilareiden lisäämistä riittävän kantavuuden varmistamiseksi. Miten tämä liittyy muistityöhön? 

 

Oulun Seudun Muistiyhdistyksen uusi Aivosilta-hanke aloitti toimintansa elokuun alussa. Aivosiltaa lähdetään rakentamaan kahden aivoterveysasiantuntijan voimin. Aivosilta osana aivorunkoa on yksi aivojen tärkeä osa. Se yhdistää pikkuaivot iso- ja keskiaivoihin ja on osa vireystilan säätelyyn erikoistunutta aivoverkostoa. Aivosilta voi vaurioitua esimerkiksi alkoholismin vaikutuksesta. 

 

Aivosilta-hankkeessa halutaan kuvaannollisesti olla rakentamassa, tukemassa ja vahvistamassa tekijöitä, jotka kannattelevat ihmisten elämänlaatua. Hankkeen keskiössä ovat muististaan huolestuneet työikäiset oululaiset. Hankkeen työntekijät ovat apuna uusimassa sillan lautoja ja tukemassa rakenteita. Aivosillan rakentaminen on aivoterveyden edistämistä. Hyvällä aivoterveydellä voidaan parantaa muistin toimintaa ja ehkäistä muistisairauksia. Pienilläkin muutoksilla voi olla suuria vaikutuksia ihmisen elämänlaatuun. Esimerkiksi aivoergonomian huomioiminen työssä on hyvä työ aivoille ja lisää jaksamista.  

 

Aivosillan rakentaminen on elämänmittainen prosessi, jossa olemme oululaisten tukena kolmen vuoden ajan. Toivomme, että hankkeen eri toimintamuodot löytävät paikkansa ja niiden vaikutukset ulottuisivat hankkeen toiminta-aikaa pidemmälle. Lähdetään yhdessä vahvistamaan siltoja, jotta niillä olisi miellyttävää ja turvallista kulkea. 

 

Syysterveisin, 

 

Kaisa Hartikka ja Paula Mustonen 

Aivoterveysasiantuntijat 

Aivosilta-hanke 

Oulun Seudun Muistiyhdistys 

Yhdessä ilman ikärajaa

Jokseenkin harvoin näkee, että selkeästi eri-ikäiset viettäisivät vapaa-aikaa keskenään. Omanikäisten kanssa toiminen on yleensä sujuvampaa, sillä ajatukset ja arvostuksen kohteet ovat samankaltaisia. Hengenheimolaisia on helppo löytää. ”Voi, ei ollu tämmöstä meijän nuoruuvessa!” ja samanikäiset tietävät heti mistä puhutaan.

Eri-ikäisten yhteinen tekeminen mahdollistaa sukupolvien aikana kertyneen historiatiedon siirtymisen uusille sukupolville. Maailman muuttuessa aina joku säilyy. Ikäpolvien yhteistä olemista ja tekemistä tarvitaan, jotta ymmärtäisimme mistä tulemme ja keitä olemme. Luonnollisinta eri ikäpolvien välinen toimiminen on sukulaisten kesken, mutta muunkinlainen ikäpolvitoiminta on tarpeen.

Ikäpolvitoiminnan toteuttaminen saattaa joskus tuntua haasteelliselta. Tekemistä helpottaa se, että kaikilla on yhteinen mielenkiinnon kohde kuten vaikkapa musiikki, elokuvat, ruoanlaitto tai ulkoilu. Mukavan tekemisen äärellä voidaan olla luontevasti yhdessä. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemiseen ei riitä, että saa olla mukana tilaisuudessa esimerkiksi palvelutalon vanhukset kuuntelemassa, kun pienet lapset laulavat heille. Syvimmät kokemukset syntyvät siitä, kun aidosti tehdään jotain yhdessä.

Monesti ajatellaan, että ikäpolvitoiminnassa nuoremmat oppivat ikääntyneemmän väen elämänkokemuksesta ja iäkkäillä on mahdollisuus omaksua nuorilta uusia tapoja toimia ja ajatella. Entäs jos tehtäisiinkin jotain sellaista missä kaikilla olisi yhtäläinen mahdollisuus oppia uutta ja ehkä jopa ylittää omat rajansa ja taitonsa?

Valtakunnallista vanhustenviikkoa vietetään tänä vuonna viikolla 40 ja viikon teema on Tekee mieli oppia! Kyky oppia säilyy koko eliniän, vaikka oppiminen muuttuukin ikääntymisen myötä. Jopa muistisairas ihminen pystyy oppimaan uutta, kun opeteltava asia on hänelle merkityksellinen ja mukava. Kun ihminen saa tehdä sitä mistä pitää ja mikä on hänelle tärkeää, hän suoriutuu siitä paremmin. Merkityksellisyys motivoi. Ikääntyneen elämänkokemus auttaa hallitsemaan kokonaisuuksia paremmin ja ikääntynyt osaa yleensä olla myös armollinen itselle. Kaikkea ei tarvitse enää oppia, vaan saa keskittyä siihen mikä oikeasti kiinnostaa. Ei siis ole estettä sille, etteivätkö eri-ikäiset voisi olla yhdessä haastamassa itseään ja oppimassa uutta. Mikäs sen parempaa ikäpolvitoimintaa!

Ikäpolvitoimintaa kannattaa kokeilla! Se onnistuu, kun mukana on innokkuutta, ennakkoluulottomuutta, toimeliaisuutta ja hyviä yhteistyökumppaneita.

Maaret Meriläinen

Lähelläsi-hanke, Oulun seudun muistiyhdistys

Teksti on julkaistu myös sanomalehti Kalevan Muutos nyt -blogina sekä Yhteisöt-sivuilla 26.9.

Aivotreeni muistin tukena

Ihmisten nimet unohtuvat, kaupassa ei muista mitä tuli ostamaan ja uusi älypuhelin tuntuu hankalalta käyttää. Nämä ovat monelle meistä tuttuja asioita, mutta eivät vielä ole merkki alkavasta muistisairaudesta. Jos kuitenkin unohtaa toistuvasti muitakin asioita ja unohtelu hankaloittaa arkielämää merkittävästi, kannattaa hakeutua tutkimuksiin. Mitä varhaisemmassa vaiheessa puututaan muistamisen ongelmiin, sitä paremmin niitä pystytään hoitamaan. Osa muistihäiriöistä on parannettavissa tai hidastettavissa, mutta osa on luonteeltaan eteneviä. Kun pidät huolta muististasi, voit lisätä vastustuskykyä muistisairauksien aiheuttamiin muutoksiin.

Muistisairaudet eivät ole vain ikääntyneiden sairaus vaan etenevää muistisairautta sairastaa 7 000-10 000 työikäistä suomalaista. Oulun Seudun Muistiyhdistyksen Kiinni Elämässä -toiminta järjestää työikäisille muistisairauden varhaisvaiheessa oleville klubitapaamisia sekä IE-ryhmiä. Klubitapaamiset mahdollistavat vertaistuen saannin, mutta IE-ryhmässä yhdistyy vertaisuus ja kognitiivinen harjoittelu. IE-ryhmässä teemme IE (Instrumental Enrichment) – harjoituksia sekä muita aivoja aktivoivia tehtäviä. Aivotreeni on osa muistisairaan itselleen valitsemaa kuntoutusta. Menetelmän avulla voidaan vahvistaa ja kehittää kognitiivisia taitoja sekä korjata tai hidastaa esim. muistisairauden aiheuttamia vaurioita sekä ylläpitää olemassa olevia taitoja. Säännöllinen ja tavoitteellinen aivotreeni mukavassa porukassa vahvistaa uskoa omiin kykyihin sekä parantaa keskittymistä ja ongelmanratkaisutaitoja.

Aivotreeni on hyödyllistä jokaiselle, vaikka ei olisikaan todettu muistisairautta. Voit aktivoida aivojasi monin tavoin. Erillisten aivojumppaharjoitusten lisäksi voit yrittää painaa mieleen asioita: kauppalistoja, puhelinnumeroita ja osoitteita. Aivot aktivoituvat kun poikkeat rutiineista ja teet asioita eri tavalla kuin yleensä. Et voi muistaa asioita jos et ole keskittynyt ja painanut niitä mieleen. Ikääntyessä uusien asioiden opettelu vie muutenkin enemmän aikaa ja vaatii kertaamista. Muistitoiminnot kiittävät riittävästä unesta ja levosta. Suojaat aivojasi kun vältät alkoholia ja stressiä sekä hoidat masennustasi. Monipuolinen ravinto ja liikunta edistävät aivoterveyttä ja lisäävät hyvää oloa. Aivot saavat ärsykkeitä kun lähdet kotoa ihmisten ilmoille. Sosiaalinen kanssakäyminen tukeekin mielen hyvinvoinnin lisäksi myös muistia. Ryhmässä tapahtuva vuorovaikutukseen perustuva aivotreeni on hyväksi havaittu kuntoutusmuoto varhaisvaiheen muistisairaille. Meille sopiikin sanonta: Jokainen osaa ja jokainen oppii!

Mukavia syyspäiviä toivottaa,

Kaisa Hartikka

Muistivalmentaja

Kiinni Elämässä työikäisten toiminta