Hän, joka muisti kaiken -elokuva nyt Youtubessa

Kiinni Elämässä työikäistoiminnan luovan ilmaisun ryhmässä tehty elokuva löytyy Youtubesta OsmyTV-kanavalta https://www.youtube.com/watch?v=l2xdJML48fU

Elokuvassa nostetaan esille oikeita tilanteita arjesta, miltä arki näyttää, jos asioita unohtuu. Lisäksi elokuvassa pohditaan, onko hyvä, jos aina muistaisi kaiken. Elokuvan kesto on n. 23min.

Elokuvan ensi-ilta oli 15.8.2019.

Ilmianna hyvä hoitokoti – Välitä-tunnustus

Talvella 2011 muistisairas nainen lähti hoitokodista ja hän ehti paleltua ennen kuin hänet löydettiin. Monet ihmiset olivat nähneet hänet kulkemassa vähissä vaatteissa kylän raitilla. Tämän naisen omainen otti yhteyttä muistiyhdistykseen ja oli tyrmistynyt ihmisten välinpitämättömyydestä. Miksi kukaan ei välittänyt? Miksi ihmiset vain kulkivat ohi?  Omaisen kanssa keskustellessa pohdittiin, että voisiko asialle tehdä jotain. Muistiyhdistys päätti tarttua aiheeseen ja tästä lähti ”Välitä”- kampanja. Myös Muistiliitto aloitti valtakunnallisen Välitä-kampanjan.

Tämän asian seurauksena Oulun Seudun Muistiyhdistys on vuosittain myöntänyt ”Välitä”- tunnustuspalkinnon, ”Välitä”-teon. Tunnustuksen ovat saaneet Taksiautoilijat, Oulun poliisi, Matkapalvelukeskus ja vanhustyön pastori Markku Palosaari. Välitä teolla halutaan vaikuttaa myönteisesti ihmisten asenteisiin. Meistä jokainen voi jossain elämän vaiheessa ja tilanteessa tarvita toisten apua. Silloin tarvitaan lähimmäisen rakkautta ja välittämistä. Tavoitteena on rakentaa muistiystävällinen Suomi. Muistiystävällisen Suomen rakentaminen kuuluu muistiyhdistyksen strategiaan. Vain yhdessä hyviin muistiystävällisiin tekoihin kannustamalla luomme Muistiystävällisen yhteiskunnan, jossa meillä jokaisella on hyvä elää.

Yhdistyksen 30v. juhlavuonna haluttiin palkita hyvä hoitokoti. Muistiyhdistys halusi tunnistaa Ilmianna hyvä hoitokoti -kyselyllä omalla toiminta-alueella toimivan hoitokodin, jossa muistisairaan on hyvä elää silloin, kun hän ei voi enää asua omassa kotonaan. Kysely oli vastapainoa keväällä 2019 käynnistyneelle keskustelulle, jossa paljastui muistisairaiden huonoa kohtelua hoitoyhteisöissä. Oulun Seudun Muistiyhdistys haluaa kannustaa hyvään, tunnistaa ja palkita hyvän hoitokodin toiminta-alueellaan.

Kyselyn vastaajia pyydettiin nimeämään hyvä hoitokoti. Vastauksien hajonta oli suuri. Eniten mainintoja (yhteensä 35 mainintaa) saivat viisi hoitokotia, joista Oulun Seudun Muistiyhdistyksen hallitus valitsi kyselyn vastausten perusteella tunnustuspalkinnon saajaksi Oulussa toimivan Vesper-kodin. Loput vastaukset hajosivat runsaalle parillekymmenelle hoitokodille.

Oulussa toimivan Vesper-kodin hyvinä piirteinä vastausten mukaan olivat kotoisa ja rauhallinen ilmapiiri, kaunis sisustus ja sisäpiha. Asukkaat voivat osallistua vointinsa mukaan kodin askareisiin ja ulkoiluun. Musiikki oli mukana Vesper-kodin elämässä. Muistisairaita ja heidän läheisiänsä kohdeltiin kunnioittaen ja yksilöllisesti elämänhistoria tuntien. Vastausten mukaan palautteisiin suhtauduttiin vakavasti toimintaa korjaten ja kehittäen.

Ilmianna hyvä hoitokoti -selvityksessä kuvataan niitä hyvän kodin piirteitä, joita vastaajat (N=74) luonnehtivat olevan nimeämässään hoitokodissa. Hyvän kodin arki ja juhla rakentuvat jokapäiväisten toimien ja joustavan päivärytmin, kodin askareiden ja liikkumismahdollisuuksien sekä elämän kohokohtien rytmittämänä. Muistisairaan kohtaaminen ja vuorovaikutus rakentuvat yksilöllisyyden, arvostuksen ja aitouden perustalle. – Hyvässä kodissa on mukava ilmapiiri, mielekästä tekemistä ja muistisairas henkilö kohdataan arvostavasti yksilönä. 

Oulun Seudun Muistiyhdistys kannustaa hoitokoteja vahvistamaan hyvää hoitoa. Siinä on hyvänä apuna Muistiliiton Hyvänhoidon kriteerit. Sen avulla toimintaa on helppo arvioida ja kehittää. Tavoitteena on, että jokainen saa elää omannäköistä elämää myös hoitokodissa.

Toiminnanjohtaja Paula Ylikulju

Hyvinvointia arkeen

Kokonaisvaltainen hyvinvointi muodostuu monista tekijöistä; terveydestä, kodista, sosiaalisista suhteista, itsensä toteuttamisesta, onnellisuudesta ja mielekkäästä tekemisestä. (THL, Hyvinvointi, viitattu 15.11.2019.) Näihin asioihin pääsimme syventymään Hyvinvointia arkeen- ryhmässä, joka toteutui syksyllä 2019. Hyvinvointia arkeen –ryhmä kokoontui kuusi kertaa syksyn aikana aina torstaisin. ”Torstai on toivoa täynnä!”, eräs ryhmäläisitämme totesikin. Ryhmän ohjaajina toimivat toimintaterapeuttiopiskelijat Venla ja Sanna.

Ryhmä oli suunnattu pariskunnille, joista toinen puoliso on sairastunut muistisairauteen. Ryhmän tarkoituksena oli tukea pariskuntien yhteistä arkea sekä auttaa ryhmäläisiä tunnistamaan omaan arkeen liittyviä voimavaroja. Halusimme tukea niin parisuhdetta kuin puolisoiden henkilökohtaista arkea. Ryhmäläiset toivoivat ryhmältä vertaistukea sekä uusia vinkkejä arjen hyvinvoinnin edistämiseksi. Ryhmän teemat valittiin yhdessä ryhmäläisten kanssa ensimmäisellä ryhmäkerralla, kun pohdimme, mistä toiminnoista hyvä arki koostuu. Hyvän arjen osatekijöiksi ja ryhmän teemoiksi muodostuivat stressin hallinta, rentoutuminen ja lepo, liikunta, ravitsemus ja ruokailu sekä ihmissuhteet. Lisäksi viimeisellä ryhmäkerralla käsittelimme unelmia ja tulevaisuutta.

Ryhmäkerrat aloitettiin kahvin äärellä keskustellen kuluneen viikon kuulumisista. Tämän jälkeen syvennyimme ryhmässä aina kullekin ryhmäkerralle valittuun teemaan. Teemoja käsiteltiin eri tavoilla; sekä toiminnallisesti että keskustellen. Esimerkiksi ravitsemus ja ruokailu –kerralla kokkasimme yhdessä hedelmäsalaattia ja marjarahkaa sekä keskustelimme ruokailuun liittyvistä tavoista ja tottumuksista. Stressin hallinta, rentoutuminen ja lepo –kerralla kävimme mielikuvamatkalla järven rannalla ja harjoittelimme erilaisia rentoutumiskeinoja. Rentoutumiskerralta saadun hyvän palautteen myötä päätimme myös suuren osan ryhmäkerroista rentoutumisharjoitukseen. Ryhmään syntyi nopeasti avoin ilmapiiri ja keskustelu oli aktiivista. Teemat herättelivät keskustelua ja pohdintaa omasta arjesta. Oppiminen ryhmässä oli vastavuoroista, sillä opimme myös ohjaajina ryhmäläisiltä paljon. Ohjaajina meihin teki myös suuren vaikutuksen ryhmäläisten lämminhenkisyys. Oli mukavaa havainnoida vuosikymmeniä yhdessä olleiden pariskuntien välistä kunnioitusta ja välittämistä. Ryhmäläiset antoivat ja saivat toisiltaan vertaistukea jakamalla kokemuksia omasta jokapäiväisestä arjestaan sekä siihen muodostuneista selviytymiskeinoista.

Osallistujien palaute ryhmästä oli positiivista. Ryhmäläiset kertoivat, että osa käydyistä asioista oli siirtynyt osaksi omaa arkea. Lisäksi käydyt asiat olivat muistuttaneet esimerkiksi rentoutumisen ja levon tärkeydestä osana arjen hyvinvointia. Positiivinen palaute vahvisti meidän ohjaajien ammatillista osaamista sekä antoi työkaluja tulevaan työhön. Tuleville toimintaterapeuteille ryhmänohjaus oli opettavainen ja antoisa kokemus. Kiitämme Oulun seudun Muistiyhdistystä ja ryhmään osallistuneita pariskuntia mukavasta ryhmästä. Eräs ryhmäläisistä tiivisti kokemuksen mukavasta ryhmästä: ”Kyllähän tämä aina kotiolot voittaa!”

Venla Kesti & Sanna Soramäki, Toimintaterapeuttiopiskelijat Oulun ammattikorkeakoulu

Mikä työikäisen muistia kuormittaa?

Muistaminen on monimuotoinen prosessi, joka pitää sisällään mieleenpainamisen, säilyttämisen pitkäkestoisessa muistissa ja mieleen palauttamisen. Muisti on herkkä häiriöille, erityisesti työmuisti eli lyhytkestoinen muisti häiriintyy esimerkiksi keskeytyksistä tai monen asian yhtäaikaisesta tekemisestä. Muistamisessa keskeisessä roolissa on tarkkaavaisuus ja keskittyminen. Jos huomio herpaantuu tai asia ei ole kiinnostava, niin muistijälki jää helposti syntymättä. Muistin kannalta olennaista on asioiden kertaaminen, silloin jää pysyvämpiä muistijälkiä. Myös tunteet, kuvat ja mielikuvat auttavat muistamaan paremmin. 

Työikäisen muisti voi olla kovalla kuormituksella. Työikäisen muistia tyypillisesti kuormittavat masennus, työuupumus, uniongelmat tai päihteet. Työikäisen muistioireet ovat usein yhteydessä kognitiiviseen kuormittumiseen. Sitä voivat aiheuttaa jatkuvat keskeytykset, tietotulva, monen asian tekeminen samanaikaisesti ja työn rajaamisen vaikeudet. 

Onko sinulla vaikeus muistaa ihmisten nimiä? Ei syytä huoleen. Noin 30%:lle terveistä työikäisistä tämä tuottaa usein vaikeuksia (TTL 2018). Arvellaan, että noin kolmasosalla työntekijöistä on muistin- ja keskittymisen ongelmia. Näistä kuitenkin vain muutamalla prosentilla on työtä paljon haittaavia aivojen tiedonkäsittelyn vaikeuksia. Ajoittainen ja ohimenevä unohtelu on hyvin yleistä, mutta jos työssä pärjääminen mietityttää ja tapahtuu muutosta aikaisempaan, kannattaa hakeutua tarkempiin tutkimuksiin. Joskus erilaisen oireilun syynä voi olla etenevä muistisairaus. Sen toteaminen varhaisessa vaiheessa on erityisen tärkeää oikea-aikaisen hoidon, lääkityksen ja kuntoutuksen vuoksi. 

Jos muistivaikeuksien syy selviää ja ne ovat hoidettavissa niin on tärkeää tarkastella elintapoja kokonaisvaltaisesti. Jos tunnistetaan esimerkiksi masennus muistivaikeuksien takana, niin masennusta hoitamalla ja muita aivoterveellisiä valintoja tekemällä voidaan selättää muistitakut. Aivot tykkäävät, kun kehoa liikutetaan, aivoille annetaan hyviä ravintoaineita ja niiden annetaan levätä. Aivot ovat tärkein pääomamme, joten niitä tulee vaalia rakkaudella. 

Tietotyöhön liittyvää kognitiivista kuormittumista voidaan kampata puuttumalla työvälineisiin, työn tekemisen tapoihin ja työympäristöön. Aivojen suojaaminen liialta kuormittumiselta on välttämättömyys, jos halutaan ennaltaehkäistä työuupumusta ja suojata muistia. Työn sujuvoittaminen ja joillakin myös työn rajaaminen on sama kuin ostaisi monta uutta muistitikkua ja kovalevyä aivojensa jatkeeksi. Aivotyö on muistityötä. Jotta voisit muistaa, sinun täytyy keskittyä. Jotta voisit keskittyä, valitse työn tekemisen paikka ja tavat niin, että se on mahdollista. 

Aivojen kuormittuminen ei aina suinkaan johdu työstä. Vaikka olisi esimerkiksi työttömänä tai työkyvyttömyyseläkkeellä niin aivoja kuitenkin uhkaavat lähes samat tekijät kuin muitakin työikäisiä. Masennuksen, unettomuuden ja alkoholin lisäksi elämäntilanne voi olla vaikea, saattaa olla kipuja, yksinäisyyttä ja elämästä on kadonnut positiivisuus. Joskus saattaa olla, että liiallinen työkuorma onki toisella liian vähäinen aivojen aktiivisuus. Tähän on onneksi olemassa helppoja lääkkeitä. Aivoja voi aktivoida monin tavoin. Mielekkäät harrastukset, toisten ihmisten seura ja uusien asioiden opettelu ovat hyvä alku pääkopan vaalimiselle. 

Olemme julkaisseet kaksi uutta videota Aivosilta-hankkeen, Muistiliiton ja Muisti työssä – Työ muistissa -hankkeen kanssa. Toinen videoista käsittelee työikäisen muistihuolta ja toinen kognitiivista ergonomiaa. Videot katsottavissa YouTubessa hakusanoilla: Työikäinen, huolettaako muisti? sekä Suojaa aivot työssäsi!

Muistiystävällinen asuminen perjantaina 15.11.2019

Toimintaterapeutit Hanna Ikonen ja Anna Leinonen tulevat Muistiyhdistykselle pitämään luentotilaisuuden perjantaina 15.11.2019 klo 10-12. Luennon aikana käydään läpi, mitä kaikkea käsite muistiesteettömyys pitää sisällään. Tarkastellaan, miten muistisairaus tulisi ottaa huomioon tilojen suunnittelussa ja millaisella tilasuunnittelulla voidaan tukea muistisairaan toimintakykyä ja hyvinvointia. Osallistujat kuulevat konkreettisia vinkkejä oman kotiympäristön tai muun asumisympäristön muokkaamiseen muistisairaan toimintakykyä tukevaksi.

Ilmoittautumiset: 040 5209 172 / Maaret

TERVETULOA!

Muistiviikko 2019

Vuonna 2019 Valtakunnallista Muistiviikkoa vietetään viikolla 38 (16.-22.9.) teemalla: Muistiasia on kaikkien asia. Tervetuloa Muistiviikon tapahtumiin!

Ma 16.9.
Klo 17 Yleisöluento: Tietoa muistista, Keskustan srk talo, Isokatu 17. Geriatri Maija-Helena Keränen

Ti 17.9.
Klo 13-15 Avoimet ovet Muistiyhdistyksellä, Asemakatu 24

Ke 18.9.
Klo 13-15 Muistikahvila Tähtitornin kahvilassa Linnasaaressa. Historiallisessa miljöössä muistiasiaa ja musiikkia tarjoilemassa Muistiyhdistyksen työntekijät. Tarjoilut omakustanteisesti, kahvila ei ole esteetön.

To 19.9.
Klo 13 Olen Suomalainen – Elokuva Kari Tapion elämästä, Elokuvateatteri Star, Kalliotie 6. HUOM! Ilmoittautuminen ja lisätietoja 13.9. mennessä p. 044 033 2992.
Klo 13 Muistimessu Kempeleen Pyhän Kolminaisuuden kirkossa.

La 21.9.
Klo 12-14 Maailman Alzheimer-päivän Muistisuunnistus. Aloitus Ainolan puistosta kahvila Kiikun edestä, sateella tapahtuma järjestetään sisätiloissa.  

Su 22.9.
Klo 10 Muistimessu Oulun Tuomiokirkossa. Messun jälkeen kirkkokahvit Keskustan seurakuntatalolla.

Ilmianna hyvä hoivakoti-kampanja

Ajankohtaisessa keskustelussa keväällä 2019 on noussut hyvin hälyttäviä esimerkkejä hoivayhteisöistä, joissa asukkaita kohdellaan kaltoin. Muistisairaat ja heidän läheisensä ovat huolissaan niin nykyisistä käytännöistä kuin tulevaisuudestakin. Tiedämme, että on olemassa myös hyviä hoitokoteja.

Tällä kyselyllä yhdistyksemme haluaa tunnistaa Oulun seudulta hyvän hoitokodin, jossa muistisairas ihminen voi jatkaa elämäänsä, kun omassa kodissa ei ole enää mahdollista asua. Kyselyyn tulleiden vastausten perusteella valitsemme hyvän hoitokodin ja annamme tunnustuspalkinnon Oulun Seudun Muistiyhdistyksen 30 v. juhlassa 8.11.2019. Olemme kiinnostuneita juuri Sinun kokemuksistasi. Kyselyyn vastaaminen tapahtuu nimettömästi ja aikaa siihen kuluu 5-10 minuuttia.

Toivomme, että osallistut ja vastaat kyselyyn sähköisesti tämän linkin kautta https://my.surveypal.com/Ilmianna-hyva-hoitokoti-2019 tai mikäli haluat täyttää lomakkeen paperisena, sen voi tulostaa liitteestä ja lähettää osoitteeseen Oulun Seudun Muistiyhdistys, Asemakatu 24, 90100 Oulu tai sen voi käydä täyttämässä Muistiyhdistyksen toimistolla. Vastausaikaa on 31.8.2019 saakka.

Vastauksenne käsitellään luottamuksellisesti, eikä henkilöllisyytenne tule julki tuloksissa. Lisätietoa antaa Paula Ylikulju puh. 040 7161401, paula.ylikulju@osmy.fi

Yhteistyöstä kiittäen

Oulun Seudun Muistiyhdistys ry

Marja-Leena Kemppainen                       Paula Ylikulju

Hallituksen puheenjohtaja                        Toiminnanjohtaja

Työikäisille muististaan huolestuneille alkamassa ryhmiä

Syksyn ryhmiin ilmoittautuminen käynnissä!

Oletko muististasi huolestunut 18-65-vuotias? Tiesitkö, että aivoterveyden edistämisellä voit vaikuttaa muistin toimintoihin? Tervetuloa mukaan tekemään aivoterveellisiä elintapamuutoksia rennossa ilmapiirissä!

Aivoköörien kokoontumiset:

Aivokööri Kumppanuuskeskuksella 

Maanantaisin 2.9.-2.12.2019 klo 12-13.30 (ei ryhmää 28.10.)

Kumppanuuskeskus, Pysäkki-tila, 1.krs, Kansankatu 53.

Ryhmä toteutetaan Aivosilta-hankkeen ja Oulun seudun Aivovammayhdistyksen yhteistyönä.

Ilmoittautuminen ja lisätietoja: Kaisa Hartikka 050 463 2458.


Aivokööri Kaakkurin asukastuvalla

Keskiviikkoisin 28.8.-4.12.2019 klo 14-15.30

Kaakkurin asukastuvalla, Pesätie 13, Oulu.

Ryhmä toteutetaan Aivosilta-hankkeen ja Kaakkurin asukasyhdistyksen yhteistyönä.

Ilmoittautuminen ja lisätietoja: Paula Mustonen 050 4632 048.


Aivokööri Rajakylän olohuoneella

Tiistaisin 17.9.-10.12. klo 14-15.30

Rajakylän olohuone, Tervekukkatie 38 B 10, Oulu.

Ryhmä toteutetaan Aivosilta-hankkeen ja ITU2-hankkeen yhteistyönä.

Ilmoittautuminen ja lisätietoja: Paula Mustonen 050 4632 048.

hibaby