Kiinni Elämässä -kortit – Hinta 30€

Kiinni Elämässä -kortit

Puheeksi ottamisen tueksi-
ajattelun auttajaksi
sairauden alkuvaiheessa.

Pakkaus sisältää 52 kuvakorttia.

Kortit auttavat pysymään kiinni elämässä sekä antavat työvälineitä työikäisten muistisairauteen sairastuneiden ja heidän läheistensä aitoon kohtaamiseen.

“Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.”

Korttien toisella puolella on kuvaa täydentävä tekstiosio sekä kysymys, jonka kautta aihetta voi vielä pohtia.

(Kuvitus Satu Cozens)

Hinta 30€

Elintavoilla elämänlaatua

Voisimme syyttää geenejä, olosuhteita ja muita ihmisiä terveysongelmistamme. Kipeä tosiasia kuitenkin on, että suureen osaan elämänlaatuun vaikuttavista terveysongelmista voimme vaikuttaa elintavoillamme. Valintojen tekeminen ja omien tavoitteiden saavuttaminen ei kuitenkaan ole helppoa. Jos se olisi helppoa, niin aika moni elintapaohjaaja, Personal Trainer, painonhallintasovellus, lääkäri ja muu ammattiauttaja olisi hyödytön. Syyllistäminen ei kuitenkaan ole ratkaisu terveyden kanssa kamppailevan ihmisen kohtaamisessa. Tärkeää on tunnistaa, mitkä asiat vaikuttavat, kun ennaltaehkäistään sairauksia ja minkälaista tukea ihmiset tarvitsevat elämänlaadun ylläpitämisessä ja parantamisessa.

Aivoterveys on yhteydessä koko kehon terveyteen sekä myös mielen hyvinvointiin. Aivoterveyttä edistämällä voidaan ennaltaehkäistä monia sairauksia ja siirtää esimerkiksi muistisairauden puhkeamista useilla vuosilla. Olemme Aivosilta-hankkeessa kokeilleet uutta toimintamallia oululaisille työikäisille, jotka ovat muististaan huolissaan. Kevään aikana järjestimme kolme Aivokööriä, joissa oli yhteensä 17 osallistujaa. Tapasimme viikoittain 14 kertaa ja käsittelimme joka kerralla eri aivoterveyteen liittyvää teemaa. Ravinto, liikunta, uni ja lepo ovat keskeisimpiä aivoterveyteen vaikuttavia tekijöitä, mutta ei voi väheksyä mielialan, sosiaalisten verkostojen sekä kulttuurin ja taiteen merkitystä. Painonhallinta, päihteet, kipu ja lääkkeet, muistin toiminta sekä aivojen vammat ja häiriöt olivat monelle kööriläiselle ajankohtaisia teemoja. Aihealueita käsittelimme tutkitun ajantasaisen tiedon pohjalta. Keskustelimme paljon ja teimme erilaisia aiheeseen liittyviä harjoituksia. Aivokööreistä muodostui rentoja, avoimia ja keskustelevia porukoita.

Kehittämishankkeeseen liittyy toiminnan vaikuttavuuden arviointi. Aivokööreissä käytimme mittarina WHOQOL-BREF -elämänlaatumittaria, jonka avulla tarkastelimme muutosta kööriläisten elämänlaadussa ryhmän alussa ja sen loputtua. Kevään ryhmistä koottujen tulosten mukaan valitsemamme toimintamalli vaikuttaa toimivalta, koska kaikki osa-alueet olivat parantuneet, kun tarkasteltiin ihmisten elämänlaatua. Syksyllä jatkamme kolmella uudella Aivoköörillä. Jatkamme yhteistyötä Nuorten Ystävien Klubitalo Pönkän ja Tuiran seurakunnan diakoniatyön kanssa. Oulun kaupungin kanssa alkaa Aivokööri osana kuntouttavaa työtoimintaa Byströmin talolla. Toiminnan juurrutus on jo vauhdissa ja ryhmiä ohjaavat jatkossa myös yhteistyökumppaneiden työntekijät sekä vapaaehtoiset koulutetut aivoterveyslähettiläät.

Aivoterveyden vaaliminen tulisi olla meidän kaikkien ”pääasia”. Liikkumisen lisääminen arkeen ei tarkoita kalliita kuntosalimaksuja, vaan myös hyötyliikunnalla on terveyshyötyjä. Kasvisten, marjojen ja hedelmien lisääminen päivittäiseen ravintoon sekä ateriarytmin tarkistus tuovat pieniä, mutta merkittäviä vaikutuksia hyvinvointiin. Unen ja levon arvostaminen tapahtuu usein jo pelkästään rauhoittamalla ilta-aikaa työltä, somelta ja liialta aktiviteetilta. Tärkein oivallus onkin, että ei nipistä lisätunteja vuorokauteen yön tunneista vaan huolehtii riittävästä unesta. Elvyttävä uni varmistaa, että seuraavasta päivästä voi nauttia ilman aivosumua ja jaksaa tehdä terveellisiä valintoja niin ravinnossa, liikkumisessa kuin muussakin elämässä. Pienet päivittäiset päätökset tepsivät myös aivojen suojaamisessa. Elämänlaatua parantavia asioita voi aktiivisesti etsiä elämäänsä. Aivot tarvitsevat mielihyvää ja nautintoa, joten ota eväät mukaan ja lähde luontoon yhdessä ystävän kanssa!

 

Kaisa Hartikka ja Paula Mustonen

Aivoterveysasiantuntijat

Aivosilta-hanke

Oulun Seudun Muistiyhdistys

 

Tämä teksti on julkaistu Kalevan Muutos Nyt -blogissa.

Nauttimalla elämästä vaalit aivojasi!

Aivot ovat elinikäiset ja korvaamattomat. Kaikki kehomme toiminta on yhteydessä aivoihin, ja aivojen terveys vaikuttaa kaikkiin elintoimintoihimme ja tekemiseemme mm. muistin ja sydämen toimintaan sekä kognitiivisiin kykyihin. Aivot ovat elimistön herkin elin. Aivoja täytyy aktiivisesti suojata niiden terveyttä ja hyvinvointia uhkaavilta tekijöiltä. Muistijärjestön ja kaikkien Neurologisten vammaisjärjestöjen (NV) Aivoviikon 2018 teemana on Vaali aivojasi.

Arvokkaita aivojamme voimme vaalia arjen valinnoilla ja pienillä terveellisillä muutoksilla. Aivoterveyttä tukevat terveelliset elämäntavat, kuten terveellinen ravinto, liikunta, sekä aivojen sopiva haastaminen, mutta myös riittävästä levosta huolehtiminen ja stressin välttäminen. Aivot hyötyvät myös alkoholin harkitusta käytöstä ja tupakoinnin vähentämisestä tai lopettamisesta. Viisas pitää lisäksi painonsa ja verenpaineensa kurissa. Hyvät ihmissuhteet eivät ole vain hyvän mielen lähde vaan keinoja pitää huolta aivosoluista. Aivoterveyttä edistävillä elämäntavoilla voidaan pienentää muistisairauden riskiä ja siirtää sairastumisen alkua jopa 5 – 10 vuodella. Myös muistisairas ihminen hyötyy aivoterveyden vaalimisesta.

Tänä vuonna Aivoviikolla kannustetaan antamaan aivoille lepoa ja rauhaa sekä iloa ja mielihyvää. Joskus paras tapa vaalia aivoterveyttä on nauttia elämästä – on hyvä välillä höllätä aivojen kaasujalkaa, ei aina mennä täysillä. Mielihyvä on aivoille ja muistille tärkeää. Erityisesti aivot tykkäävät, kun teemme porukalla mukavia asioita. Aivot rakastavat yhdessä laulamista, metsäkävelyjä, tanssia, lukemista, käsillä tekemistä, rupatteluhetkiä, hassuttelua ja nauramista. Mielihyvää näin pakkasaikaan tuo myös saunominen, joka on mainio tapa hemmotella itseään. Mielihyvähormoneja erittyy ja saunominen vaikuttaa myös sikeämpään uneen, vähäisempään masennukseen sekä jopa pidempään elinikään. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksissa vuosina 2015 – 2016 ilmeni, että saunominen laskee Alzheimerin taudin sairastumisen riskiä, jos saunassa käydään tiheästi.

Aivoviikolla (12.–18.3.) innostetaan vaalimaan aivoja ja muistutetaan aivoterveyden vaikutuksista elämänlaatuun ja sairastumisriskiinAivoviikolla syntyy Oulun Seudun Muistiyhdistyksen, Muistiliiton ja muiden Neurologisten vammaisjärjestöjen yhteistyönä Aivohoitoloita eri puolille Oulua. Aivohoitolassa tarjotaan vinkkejä ja keinoja aivoterveyden ylläpitoon. Maanantaina 12.3. klo 8 -11 on Aivohoitoloita Tuiran, Kaakkurin ja Haukiputaan hyvinvointikeskuksissa. Keskiviikkona 14.3. klo 16 – 18 Aivohoitolat jalkautuvat Kaakkurin ja Ruskon Citymarketteihin, Ideaparkkiin, Limingantullin Prismaan ja Zeppeliiniin. Tervetuloa keskustelemaan aivoterveydestä ja tapaamaan Oulun Seudun Muistiyhdistyksen ja Neurologisten vammaisjärjestöjen työntekijöitä ja aktiivitoimijoita!

Aivojen jatkuva kuormittaminen haittaa oppimista, muistia ja rentoutumista. Jatkuva ärsyketulva ovat aivoille suuri haaste. Aiheesta on mahdollisuus kuulla lisää torstaina 15.3. klo 18, kun Keskustan seurakuntatalolla on avoin yleisöluento teemalla ”Suojaa aivosi ylikuumenemiselta”. Neuropsykologi Pekka Kuikka kertoo, miten työelämän tietotulva, keskeytykset, kiire ja häly kuormittavat tarkkaavaisuutta sekä aiheuttavat unohtelua. Turhaa aivojen kuormitusta voidaan vähentää omin ja työyhteisön toimin. Välitä aivoistasi ja tule kuulolle!

Olet lämpimästi tervetullut mukaan aivoviikon tapahtumiin!

 

Aivoterveysasiantuntijat, Kaisa Hartikka ja Paula Mustonen

Aivosilta-hanke

Oulun Seudun Muistiyhdistys

 

Tämä teksti on julkaistu Kalevan Muutos Nyt -blogissa.

 

 

Aivosiltaa rakentamassa

Silta on rakenne, joka mahdollistaa kulkemisen esteiden yli. Siltoja on kautta aikojen suunniteltu ja rakennettu moneen eri käyttötarkoitukseen. Joskus sillat ylittävät hankalia ja vaarallisiakin alueita. Suunnitteluvaiheessa huomioidaan ympäristö ja minkälaiseen käyttöön silta tulee sekä tarvittava kantavuus. Puinen riippusilta on olemukseltaan hyvin erilainen kuin jyhkeä rautatiesilta. Sillat vaativat myös huoltoa ja tarvittaessa korjauksia. Pienetkin huoltotoimenpiteet voivat riittää, mutta joskus vaaditaan esimerkiksi rakenteiden uusimista tai tukipilareiden lisäämistä riittävän kantavuuden varmistamiseksi. Miten tämä liittyy muistityöhön? 

 

Oulun Seudun Muistiyhdistyksen uusi Aivosilta-hanke aloitti toimintansa elokuun alussa. Aivosiltaa lähdetään rakentamaan kahden aivoterveysasiantuntijan voimin. Aivosilta osana aivorunkoa on yksi aivojen tärkeä osa. Se yhdistää pikkuaivot iso- ja keskiaivoihin ja on osa vireystilan säätelyyn erikoistunutta aivoverkostoa. Aivosilta voi vaurioitua esimerkiksi alkoholismin vaikutuksesta. 

 

Aivosilta-hankkeessa halutaan kuvaannollisesti olla rakentamassa, tukemassa ja vahvistamassa tekijöitä, jotka kannattelevat ihmisten elämänlaatua. Hankkeen keskiössä ovat muististaan huolestuneet työikäiset oululaiset. Hankkeen työntekijät ovat apuna uusimassa sillan lautoja ja tukemassa rakenteita. Aivosillan rakentaminen on aivoterveyden edistämistä. Hyvällä aivoterveydellä voidaan parantaa muistin toimintaa ja ehkäistä muistisairauksia. Pienilläkin muutoksilla voi olla suuria vaikutuksia ihmisen elämänlaatuun. Esimerkiksi aivoergonomian huomioiminen työssä on hyvä työ aivoille ja lisää jaksamista.  

 

Aivosillan rakentaminen on elämänmittainen prosessi, jossa olemme oululaisten tukena kolmen vuoden ajan. Toivomme, että hankkeen eri toimintamuodot löytävät paikkansa ja niiden vaikutukset ulottuisivat hankkeen toiminta-aikaa pidemmälle. Lähdetään yhdessä vahvistamaan siltoja, jotta niillä olisi miellyttävää ja turvallista kulkea. 

 

Syysterveisin, 

 

Kaisa Hartikka ja Paula Mustonen 

Aivoterveysasiantuntijat 

Aivosilta-hanke 

Oulun Seudun Muistiyhdistys 

Yhdessä ilman ikärajaa

Jokseenkin harvoin näkee, että selkeästi eri-ikäiset viettäisivät vapaa-aikaa keskenään. Omanikäisten kanssa toiminen on yleensä sujuvampaa, sillä ajatukset ja arvostuksen kohteet ovat samankaltaisia. Hengenheimolaisia on helppo löytää. ”Voi, ei ollu tämmöstä meijän nuoruuvessa!” ja samanikäiset tietävät heti mistä puhutaan.

Eri-ikäisten yhteinen tekeminen mahdollistaa sukupolvien aikana kertyneen historiatiedon siirtymisen uusille sukupolville. Maailman muuttuessa aina joku säilyy. Ikäpolvien yhteistä olemista ja tekemistä tarvitaan, jotta ymmärtäisimme mistä tulemme ja keitä olemme. Luonnollisinta eri ikäpolvien välinen toimiminen on sukulaisten kesken, mutta muunkinlainen ikäpolvitoiminta on tarpeen.

Ikäpolvitoiminnan toteuttaminen saattaa joskus tuntua haasteelliselta. Tekemistä helpottaa se, että kaikilla on yhteinen mielenkiinnon kohde kuten vaikkapa musiikki, elokuvat, ruoanlaitto tai ulkoilu. Mukavan tekemisen äärellä voidaan olla luontevasti yhdessä. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemiseen ei riitä, että saa olla mukana tilaisuudessa esimerkiksi palvelutalon vanhukset kuuntelemassa, kun pienet lapset laulavat heille. Syvimmät kokemukset syntyvät siitä, kun aidosti tehdään jotain yhdessä.

Monesti ajatellaan, että ikäpolvitoiminnassa nuoremmat oppivat ikääntyneemmän väen elämänkokemuksesta ja iäkkäillä on mahdollisuus omaksua nuorilta uusia tapoja toimia ja ajatella. Entäs jos tehtäisiinkin jotain sellaista missä kaikilla olisi yhtäläinen mahdollisuus oppia uutta ja ehkä jopa ylittää omat rajansa ja taitonsa?

Valtakunnallista vanhustenviikkoa vietetään tänä vuonna viikolla 40 ja viikon teema on Tekee mieli oppia! Kyky oppia säilyy koko eliniän, vaikka oppiminen muuttuukin ikääntymisen myötä. Jopa muistisairas ihminen pystyy oppimaan uutta, kun opeteltava asia on hänelle merkityksellinen ja mukava. Kun ihminen saa tehdä sitä mistä pitää ja mikä on hänelle tärkeää, hän suoriutuu siitä paremmin. Merkityksellisyys motivoi. Ikääntyneen elämänkokemus auttaa hallitsemaan kokonaisuuksia paremmin ja ikääntynyt osaa yleensä olla myös armollinen itselle. Kaikkea ei tarvitse enää oppia, vaan saa keskittyä siihen mikä oikeasti kiinnostaa. Ei siis ole estettä sille, etteivätkö eri-ikäiset voisi olla yhdessä haastamassa itseään ja oppimassa uutta. Mikäs sen parempaa ikäpolvitoimintaa!

Ikäpolvitoimintaa kannattaa kokeilla! Se onnistuu, kun mukana on innokkuutta, ennakkoluulottomuutta, toimeliaisuutta ja hyviä yhteistyökumppaneita.

Maaret Meriläinen

Lähelläsi-hanke, Oulun seudun muistiyhdistys

Teksti on julkaistu myös sanomalehti Kalevan Muutos nyt -blogina sekä Yhteisöt-sivuilla 26.9.