Elintavoilla elämänlaatua

Voisimme syyttää geenejä, olosuhteita ja muita ihmisiä terveysongelmistamme. Kipeä tosiasia kuitenkin on, että suureen osaan elämänlaatuun vaikuttavista terveysongelmista voimme vaikuttaa elintavoillamme. Valintojen tekeminen ja omien tavoitteiden saavuttaminen ei kuitenkaan ole helppoa. Jos se olisi helppoa, niin aika moni elintapaohjaaja, Personal Trainer, painonhallintasovellus, lääkäri ja muu ammattiauttaja olisi hyödytön. Syyllistäminen ei kuitenkaan ole ratkaisu terveyden kanssa kamppailevan ihmisen kohtaamisessa. Tärkeää on tunnistaa, mitkä asiat vaikuttavat, kun ennaltaehkäistään sairauksia ja minkälaista tukea ihmiset tarvitsevat elämänlaadun ylläpitämisessä ja parantamisessa.

Aivoterveys on yhteydessä koko kehon terveyteen sekä myös mielen hyvinvointiin. Aivoterveyttä edistämällä voidaan ennaltaehkäistä monia sairauksia ja siirtää esimerkiksi muistisairauden puhkeamista useilla vuosilla. Olemme Aivosilta-hankkeessa kokeilleet uutta toimintamallia oululaisille työikäisille, jotka ovat muististaan huolissaan. Kevään aikana järjestimme kolme Aivokööriä, joissa oli yhteensä 17 osallistujaa. Tapasimme viikoittain 14 kertaa ja käsittelimme joka kerralla eri aivoterveyteen liittyvää teemaa. Ravinto, liikunta, uni ja lepo ovat keskeisimpiä aivoterveyteen vaikuttavia tekijöitä, mutta ei voi väheksyä mielialan, sosiaalisten verkostojen sekä kulttuurin ja taiteen merkitystä. Painonhallinta, päihteet, kipu ja lääkkeet, muistin toiminta sekä aivojen vammat ja häiriöt olivat monelle kööriläiselle ajankohtaisia teemoja. Aihealueita käsittelimme tutkitun ajantasaisen tiedon pohjalta. Keskustelimme paljon ja teimme erilaisia aiheeseen liittyviä harjoituksia. Aivokööreistä muodostui rentoja, avoimia ja keskustelevia porukoita.

Kehittämishankkeeseen liittyy toiminnan vaikuttavuuden arviointi. Aivokööreissä käytimme mittarina WHOQOL-BREF -elämänlaatumittaria, jonka avulla tarkastelimme muutosta kööriläisten elämänlaadussa ryhmän alussa ja sen loputtua. Kevään ryhmistä koottujen tulosten mukaan valitsemamme toimintamalli vaikuttaa toimivalta, koska kaikki osa-alueet olivat parantuneet, kun tarkasteltiin ihmisten elämänlaatua. Syksyllä jatkamme kolmella uudella Aivoköörillä. Jatkamme yhteistyötä Nuorten Ystävien Klubitalo Pönkän ja Tuiran seurakunnan diakoniatyön kanssa. Oulun kaupungin kanssa alkaa Aivokööri osana kuntouttavaa työtoimintaa Byströmin talolla. Toiminnan juurrutus on jo vauhdissa ja ryhmiä ohjaavat jatkossa myös yhteistyökumppaneiden työntekijät sekä vapaaehtoiset koulutetut aivoterveyslähettiläät.

Aivoterveyden vaaliminen tulisi olla meidän kaikkien ”pääasia”. Liikkumisen lisääminen arkeen ei tarkoita kalliita kuntosalimaksuja, vaan myös hyötyliikunnalla on terveyshyötyjä. Kasvisten, marjojen ja hedelmien lisääminen päivittäiseen ravintoon sekä ateriarytmin tarkistus tuovat pieniä, mutta merkittäviä vaikutuksia hyvinvointiin. Unen ja levon arvostaminen tapahtuu usein jo pelkästään rauhoittamalla ilta-aikaa työltä, somelta ja liialta aktiviteetilta. Tärkein oivallus onkin, että ei nipistä lisätunteja vuorokauteen yön tunneista vaan huolehtii riittävästä unesta. Elvyttävä uni varmistaa, että seuraavasta päivästä voi nauttia ilman aivosumua ja jaksaa tehdä terveellisiä valintoja niin ravinnossa, liikkumisessa kuin muussakin elämässä. Pienet päivittäiset päätökset tepsivät myös aivojen suojaamisessa. Elämänlaatua parantavia asioita voi aktiivisesti etsiä elämäänsä. Aivot tarvitsevat mielihyvää ja nautintoa, joten ota eväät mukaan ja lähde luontoon yhdessä ystävän kanssa!

 

Kaisa Hartikka ja Paula Mustonen

Aivoterveysasiantuntijat

Aivosilta-hanke

Oulun Seudun Muistiyhdistys

 

Tämä teksti on julkaistu Kalevan Muutos Nyt -blogissa.

Kategoriat Blogi