Blogi

Tähän blogiin laitamme kuvia sekä kirjailemme ajatuksia ja tunnelmia erilaisista Vielä Virtaa -hankkeen tapahtumista.

Bloggaajia ovat hanketyöntekijät Maaret ja Minna.

 

Vuodenvaihteen aika muistivapaaehtoistoiminnassa

 Joulukuu 2015 näyttäytyi epävarmuuden aikana myös muistivapaaehtoisille. Vielä Virtaa -hanke on päättynässä ja vahvistus uuden Lähelläsi -hankkeen rahoituksen saamisesta osui lähelle joulua.  Joulukuun  alussa vietimme valtakunnallista vapaaehtoistenpäivää 3.12. Varesverkoston järjestässä tilaisuudessa Oulun työväennäyttämöllä. Alussa palkittiin kolme eri  vapaaehtoistoiminnanmuotoa.  Rennon seremonian jälkeen virkistyttiin aina niin hykerryttävän Työväen näyttämön harrastelijateatterin farssin "Vihreä Hissi" myötä. Palautteen mukaan huoleton ja  höpsö huumori toimi ja tuli tarpeeseen.

 

 

 

 

 

 

 Oman vapaaehtoisyhteisön kanssa kokoonnuimme 11. päivä jouluiselle brunssille yhdistyksen toimistolle. Juttelua, laulua, rytmittelyä sekä leikkimielistä laulutietovisailua oli ohjelmistossa. Osa jäi  tästä ansaitulle joulutauolle. 

 

 

 

 

 

 

 Miesten kuntosalikerholla oli vielä vuoden viimeinen kokoontuminen 17.12. ja samana päivänä vietettiin yhdistyksen perinteistä puurojuhlaa Oulunsuun Pirtillä. Se saatiin aikaiseksi runsaan ja  reipashenkisen vapaaehtoisjoukon avustuksella. Vapaaehtoiset ahkeroivat pöytien ja tuolien laitossa, pöytien kattamisessa ja koristelussa sekä tarjoilussa ja arpojen myynnissä. Todella arvokasta  apua siis.

 

 

 

 

 

Kiitämme kaikkia muistivapaaehtoisia antamastaa panoksesta muistisairaiden ihmisten osallistumisen mahdollisuuksien lisäämiseksi sekä tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämiseksi vuonna 2015.

Kiitos ja olette arvokkaita.

Uusi vuosi 2016 alkoi iloisissa merkeissä. Saimme tiedon Rayltä, että rahoitusta Lähelläsi -hankkeelle on tiedossa seuraavalle neljälle vuodelle. 

 

 Tammistartissa 19. tammikuuta kävimme läpi kevään vapaaehtoistoimintaa. Parikymmentä muistivapaaehtoista pääsi paikalle. Muistelimme, mitä kaikkea vapaaehtoisvoimin on aikaan saatu  Vielä Virtaa  -hankkeessa. Monia teemaryhmiä, retkiä, minilomia ja tapahtumia oli muistisairaille vapaaehtoisten avulla järjestetty. Vapaaehtoisille itselleen oli järjestetty yhteisiä kokoontumisia,  koulutusta ja virkistystä.  Innokkailla vapaaehtoisilla on mahdollisuus jatkaa toiminnassa mukana olemista edelleen. Eli Lähelläsi -hankkeen ja Muistiluotsin kautta muistivapaaehtoistoimintaan  löytyy mahdollisuuksia, tukea,  ohjausta ja virkistystä jatkossakin. 



Muistisairaan Ihmisen Koetun Elämänlaadun sekä psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn arvioinnin ja seurannan työväline MIKE

MIKE-työvälinettä alettiin kehittää kaksi vuotta sitten yhdessä Etelä-Pohjanmaan Kulttuurista Muistoja -hankkeen kanssa. Syitä kehittämiseen oli monia: 1) tarvitsimme itse kyseistä työvälinettä ja monet muut muistityötä tekevät tahot olivat kertoneen samasta tarpeesta. 2) oli olemassa erilaisia psykososiaalista hyvinvointia arvioivia menetelmiä, mutta ne eivät huomioineet juurikaan muistisairauksien aiheuttamia erityispiirteitä kuten valinnan tekemisen vaikeutta tai tarkkaavaisuuden keston heikentymistä. 3) Muistisairaan ihmisen oman mielipiteen kuuleminen ja itsemääräämisoikeuden tukeminen olivat ajankohtaisia aiheita myös laajemmin (mm. Kansallinen muistiohjelma, uusi Vanhuspalvelulaki...).

MIKE-työväline valmistui koekäyttämisten kautta syksyllä 2015. Järjestimme yhteistyössä Eloisa Ikä-ohjelman ja alueellisten Muistiluotsien kanssa koulutuskiertueen, jonka tavoitteena oli perehdyttää muistiammattilaisia uuden menetelmän käyttöön, mutta samalla myös haastaa heitä pohtimaan omia asenteitaan muistityötä ja muistisairaita ihmisiä kohtaan. Kiertue kävi kaikkiaan kahdeksalla paikkakunnalla (Kouvola pidettiin viimeisenä tammikuussa 2016). Yhteensä näihin tilaisuuksiin osallistui 480 aiheesta kiinnostunutta. Heiltä pyydetyn palautteen perusteella liki 90% koki, että tällaiselle työvälineelle on tarvetta muistityössä. 75% aikoi kokeilla MIKEa omassa työssään. Virallisen koulutuskiertueen ulkopuolella MIKEa esiteltiin myös muualla mm. Muistiliiton Muistikonferenssissa Helsingissä. Pidimme siellä MIKEsta miniluennon ja esittelimme menetelmää myös posterilla.

Muistisairaiden ihmisten koettu elämänlaatu ja heiltä oman mielipiteen kysymisen tärkeys ovat olleet MIKEn myötä mukavasti esillä. MIKE valittiin Vuoden Terveysteko-kisassa (Health Awards) kolmen finalistin joukkoon. Pääpalkintoa ei tullut, mutta hieno kunniakirja pääsi koristamaan toimiston seinää. Kilpailun myötä MIKEsta tehtiin myös lyhyt finalistivideo, joka on katsottavissa Youtubesta. Kuvia Health Awards-gaalasta, johon hanketyöntekijät osallistuivat, löytyy täältä

Lisätietoa MIKEsta löytyy uutisesta Eloisa Ikä-avustusohjelman sivuilta. 

MIKE-työvälineen kehittäminen tulee jatkumaan edelleen osana uutta Lähelläsi-hanketta. Kaikki suunnitelmat eivät ole vielä selvillä, mutta eiköhän ne kirkastu tässä ajan kuluessa :). 

 



"Saanko tarjota sinulle pullakahvit?"

Itsemääräämisoikeus, joka tarkoittaa ihmisen oikeutta ja kykyä päättää itse oman elämänsä kulusta siinä määrin, kun hän ei päätöksellään vahingoita muita, on yksi vanhustyön eettisistä arvoista ja liittyy oleellisesti muistisairauksiin. Viime aikoina muistisairaan ihmisen oikeus määrätä itse omista asioistaan on puhuttanut meitä ehkä tavallistakin enemmän. Tämä on osin johtunut valmisteilla olevasta itsemääräämisoikeuslaista, jonka pitäisi tulla voimaan vuoden vaihteen tienoilla. Lisäksi asia on noussut esiin kehittäessämme Vielä Virtaa -hankkeessamme uutta muistiammattilaisten käyttöön tarkoitettua Muistisairaan Ihmisen Koetun Elämänlaadun sekä psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn arvioinnin ja seurannan työvälinettä (MIKE-työväline).

MIKE –työvälineen koekäyttämisen yhteydessä meiltä kysyttiin, mitä järkeä on kysyä muistisairaalta ihmiseltä itseltään, mitä hän ajattelee omasta hyvinvoinnistaan. Kysyjien mielestä muistisairaan antama vastaus ei ole kuitenkaan realistinen, eikä sillä tiedolla siksi tee mitään. Olimme ymmällämme, että vielä nykypäivänä muistityötä tekevät ihmiset voivat ajatella näin. Vaikkei muistisairas pysty välttämättä tekemään suuria taloudellisia päätöksiä, häneltä saa silti kysyä kuinka hän voi! Tunne ihmisyydestä on joskus pienestä kiinni. Jo se, että muistisairaalta kysytään ja hän itse saa vastata, lisää tunnetta itsemääräämisoikeuden säilymisestä. Muistin ja toimintakyvyn heikentyminen sairauden edetessä johtaa väistämättä jossain vaiheessa kykenemättömyyteen tehdä päätöksiä asioistaan. Silti muistisairaan ihmisen mielipidettä on kuunneltava ja kunnioitettava.

Jotkut arjen asiat ovat muistisairaalle hankalia käsitellä. Esimerkiksi jos muistisairaalta ihmiseltä kysytään hänen tyytyväisyyttään taloudelliseen tilanteeseensa, voi olla, ettei muistisairas pysty kertomaan kuinka paljon hänellä on rahaa. Koetun elämänlaadun kannalta tarkan rahamäärän tietäminen ei olekaan tärkeää. Tärkeää on se, onko hänellä tunne, että raha riittää siihen mihin pitää. Muistisairaan kokema huoli heikentää koettua elämänlaatua oleellisesti, vaikkei huolelle olisikaan todellista syytä.

Muistisairaan ihmisen itsemääräämisoikeutta rajoitetaan usein liiankin hanakasti. Minä saan tarjota ystävilleni pullakahvit kahvilassa, jos niin haluan, mutta muistisairaalta tällainen helposti evätään. Minä saan ostaa itselleni uuden laukun, vaikka minulla olisi niitä jo kymmenen. Muistisairaan ostaessa laukun ex tempore, epäillään, etteikö hän nyt muistanut, ettei hän sellaista oikeasti tarvinnut. Joutuuko muistisairas luopumaan antamisen ilosta tai shoppailun huvista vain sairautensa vuoksi?

Kansallisen muistiohjelman tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä Suomi olisi muistiystävällinen maa. Muistiohjelma perustuu neljään kivijalkaan, joista yksi on oikeat asenteet. Asennemuutos lähtee pienestä. Annatko muistisairaan ihmisen tarjota sinulle kahvit, mikäli hän sitä ehdottaa? 



Sivut