Olet täällä

Elokuvan lumo

Meillä kaikilla on joku lempielokuva, jonka haluamme nähdä aina uudelleen, vaikka tunnemme sen juonen ja käänteet kuin omat taskumme. Omassa lempielokuvassa on jotain sellaista, joka koskettaa meitä erityisesti ja siksi haluamme toistaa sen kokemuksen – aivan kuin lapsi haluaa kuulla saman sadun aina uudelleen. Elokuvan lumovoimaa on selitetty sillä, että se taiteenlajeista muistuttaa eniten elämää itseään. Päähenkilöön samaistumisen kautta pääsemme kokemaan ja käsittelemään tunteita, kuten pelkoa tai läheisen menettämisestä johtuvaa surua turvallisesti kotisohvalta käsin.

Elokuvan katsomista toimintaterapeuttisena välineenä ei ole juurikaan tutkittu. Elokuvan katsominen on nähty passiivisena toimimattomuutena, samaan tapaan kuin tyhjänpäiväisen televisio-ohjelman aiheuttama unettava turtumus. Sopivan elokuvan katsominen on kuitenkin mitä kokemuksellisinta toimintaa, koska siinä on mukana aistiminen, ajattelu, tunteminen ja yhteenkuuluminen. Muistisairaalla lempielokuvan katsominen voi herättää muistijäljen menneeseen samalla tavalla, kuin lempikappaleen kuuleminen. Sen lisäksi se voi kohentaa muistisairaan mielialaa, toimia muistelun ja keskustelun avaajana, sekä yhdistää läsnä olevia henkilöitä.

Muistisairauden alkuvaiheessa elokuva voi toimia sosiaalisen kuntoutuksen välineenä. Elokuvan katsominen ryhmässä osallistaa sellaisenkin, jolle se ei ole juuri se mieluisin elokuva herättämällä keskustelua, jopa väittelyä. Koska elokuva toimii sekä omien tunteiden peilinä, että ikkunana muiden tapaan toimia, oikeaan aikaan katsottu oikeanlainen elokuva voi toimia voimaannuttavasti auttamalla selventämään omaa elämäntilannetta ja antamalla uskoa itseen sekä tulevaisuuteen.

Muistisairauden myöhemmässä vaiheessa kannattaa huomioida, että elokuva ei ole liian pitkä, eikä juoni liian monimutkainen. Tutut vanhat elokuvat ja katsojan historiaan linkittyvät dokumenttielokuvat toimivat parhaiten muistijäljen herättäjänä.  On myös todettu, että pitkälle edenneessä muistisairaudessa luontoelokuvat ovat hyviä katsottavia voimakkaan visuaalisen kerrontansa vuoksi. 

Lopuksi kannattaa muistaa, että hyvän elokuvan katsominen hyvässä seurassa on laatuaikaa, olipa katsojalla muistisairaus tai ei.

Toimintaterapian opiskelija

Aki Kipinä