Olet täällä

Elämänmakuinen ruoka!

Ihminen luo elämänsä aikana erilaisille asioille omia merkityksiä. Se mikä on tärkeää toiselle, ei välttämättä merkitse mitään jollekin muulle. Siksi myös ruoalla ja ruokailulla on eri ihmisillä eri merkityksiä. Joillekin ruoka ja sen valmistaminen liittyy kotielämään, joillekin se on harrastus, jollekin työ ja joillekin vain välttämättömyys hengissä pysymiseksi. Ruokailuun liittyy usein toisia ihmisiä. Perhe on yhdellä koolla, työkavereitten kanssa käydään lounaalla ja ystävän kanssa kahvitellaan.

Ruoka, jota syömme, ei ole vain ravintoa vaan siihen liittyy paljon symboliikkaa, tunteita, ajatuksia, odotuksia. Ei siis ole sama mitä syömme ja miten, jos asiaa ajattelee laajemmin. Voimme osoittaa arvostusta vieraillemme tarjoamalla heille parasta mitä talosta löytyy. Jos mielestämme tarjottavan tulee olla itsetehtyä, hermostumme jos joudummekin vaikkapa ajanpuutteen vuoksi ostamaan kaupasta valmista.

Tutut tuoksut ja maut tukevat muistisairaan ihmisen identiteettiä ja palauttavat mieleen elettyjä hetkiä samalla tavoin kuin esimerkiksi valokuvat tai musiikki. Sekä ruoan ravintosisältö että ruokailutilanteet ovat muistisairaiden ihmisten hoidossa ja kuntoutuksessa erittäin tärkeitä. Muistisairauden edetessä ruokailussa ilmenee usein ongelmia, joiden syyt voivat olla moninaiset. Ruokailun onnistumista häiritseviä tekijöitä ovat mm. ympäristön häly, kiireinen ilmapiiri, epämiellyttävä ruoka, hahmottamisen vaikeudet, ruokailuvälineiden käytön vaikeudet ja niin edelleen. Kaunis ja rauhallinen tila, oikeanlainen ruokaseura, riittävä apu ja mieluisa ruoka edistävät ruokailun onnistumista. Rutiinit lisäävät turvallisuuden tunnetta. Yhteisruokailussa mukava tapa voisi olla vaikka ruokalaulu, joka on aina sama.

Vaikka ihmisellä on muistisairaus, hän voi monella tavoin osallistua ruokailuun ja sen valmisteluun. Häneltä voidaan kysyä, mitä hän haluaisi syödä, hän voi olla seuraamassa ja mahdollisesti osallistumassa ruoan valmistamiseen ja hänen kanssaan voidaan keskustella ruokaan liittyvistä muistoista. Yhdessä ruokaileminen onkin oiva tapa luontevaan kanssakäymiseen. Kysymällä ja huomioimalla sekä ottamalla mukaan tekemiseen osoitetaan välittämistä ja arvostamista.

Ruokaan saa liitettyä hyvin elämyksellisiä elementtejä. Esimerkiksi vieraan kulttuurin ruokien maistelu, nokipannukahvit ja tikkupullat itse nuotiolla paistettuna tai mikä tahansa muu vähän erikoisempi ruokatilanne katkaisee mukavasti perusarkea. Ruokailu on hyvä pysähtymisen hetki kenelle tahansa. Ennen syömistä kannattaa katsoa mitä lautasella on, millaisia värejä, muotoja ja mille ruoka tuoksuu. Hotkaisun sijaan suussa olevaa ruokaa on hyvä makustella hieman tarkemmin. Tällainen tietoinen syöminen aktivoi aistit ja antaa mahdollisuuden keskittyä hetkeen.

Me kaikki tiedämme, että porkkana on terveellisempää kuin pulla, mutta aina meidän ei onneksi tarvitse elää sen tiedon mukaisesti. Annetaan ruoan olla muistisairaallakin elämänmakuista!

Maaret Meriläinen

toimintaterapeutti

Lähelläsi-hanke

Oulun Seudun Muistiyhdistys