Blogi

Elokuvan lumo

Meillä kaikilla on joku lempielokuva, jonka haluamme nähdä aina uudelleen, vaikka tunnemme sen juonen ja käänteet kuin omat taskumme. Omassa lempielokuvassa on jotain sellaista, joka koskettaa meitä erityisesti ja siksi haluamme toistaa sen kokemuksen – aivan kuin lapsi haluaa kuulla saman sadun aina uudelleen. Elokuvan lumovoimaa on selitetty sillä, että se taiteenlajeista muistuttaa eniten elämää itseään. Päähenkilöön samaistumisen kautta pääsemme kokemaan ja käsittelemään tunteita, kuten pelkoa tai läheisen menettämisestä johtuvaa surua turvallisesti kotisohvalta käsin.

Elokuvan katsomista toimintaterapeuttisena välineenä ei ole juurikaan tutkittu. Elokuvan katsominen on nähty passiivisena toimimattomuutena, samaan tapaan kuin tyhjänpäiväisen televisio-ohjelman aiheuttama unettava turtumus. Sopivan elokuvan katsominen on kuitenkin mitä kokemuksellisinta toimintaa, koska siinä on mukana aistiminen, ajattelu, tunteminen ja yhteenkuuluminen. Muistisairaalla lempielokuvan katsominen voi herättää muistijäljen menneeseen samalla tavalla, kuin lempikappaleen kuuleminen. Sen lisäksi se voi kohentaa muistisairaan mielialaa, toimia muistelun ja keskustelun avaajana, sekä yhdistää läsnä olevia henkilöitä.

Muistisairauden alkuvaiheessa elokuva voi toimia sosiaalisen kuntoutuksen välineenä. Elokuvan katsominen ryhmässä osallistaa sellaisenkin, jolle se ei ole juuri se mieluisin elokuva herättämällä keskustelua, jopa väittelyä. Koska elokuva toimii sekä omien tunteiden peilinä, että ikkunana muiden tapaan toimia, oikeaan aikaan katsottu oikeanlainen elokuva voi toimia voimaannuttavasti auttamalla selventämään omaa elämäntilannetta ja antamalla uskoa itseen sekä tulevaisuuteen.

Muistisairauden myöhemmässä vaiheessa kannattaa huomioida, että elokuva ei ole liian pitkä, eikä juoni liian monimutkainen. Tutut vanhat elokuvat ja katsojan historiaan linkittyvät dokumenttielokuvat toimivat parhaiten muistijäljen herättäjänä.  On myös todettu, että pitkälle edenneessä muistisairaudessa luontoelokuvat ovat hyviä katsottavia voimakkaan visuaalisen kerrontansa vuoksi. 

Lopuksi kannattaa muistaa, että hyvän elokuvan katsominen hyvässä seurassa on laatuaikaa, olipa katsojalla muistisairaus tai ei.

Toimintaterapian opiskelija

Aki Kipinä

"Pari päivää pariskuntaa"

Syyskuussa 2016 pääsimme järjestämään Oulun Seudun Muistiyhdistykselle Lähelläsi-hankkeeseen liittyen kaksi teemapäivää otsikolla ”Pari päivää pariskuntaa”. Päivien järjestäminen liittyi toimintaterapian monialaisen asiakastyön opintoihimme, jonka tavoitteena on harjoitella yhteistyötä työelämätahon kanssa.

Toimintaterapeutti on ryhmänohjauksen ammattilainen. Toimintaterapian ammattiin liittyvät mallit ja viitekehykset tarjoavat vankan teoriapohjan ryhmien ohjaukseen. Toimintaterapeutin ammattitaitoon kuuluu myös toiminnan analyysi, jonka avulla suunnittelimme teemapäivien toiminnat tukemaan päivien tavoitteita. Päivien tavoitteena oli tuoda esille pariskunnan yhteistä tarinaa, sekä tukea rooleja, joita heillä on, ja on ollut, elämässään. Tavoitteena oli myös tutustuttaa pariskunnat paremmin toisiinsa ja mahdollistaa vertaistuen kokeminen ryhmäläisten kesken

Päiviin osallistui yhteensä neljä pariskuntaa, joista toisella on etenevä lievä tai keskivaikea muistisairaus. Kaikki mukana olevat muistisairaat sekä heidän puolisot asuvat kotona. Päivät aloitimme klo 9 yhteisellä aamupalalla. Ensimmäisen päivän toimintoina hyödynsimme ryhmäläisten valokuvia sekä kollaasityöskentelyä, joiden kautta käsittelimme pariskuntien alkuaikoihin liittyviä muistoja sekä yhteistä elämänpolkua. Toimintoihin virittäydyimme ryhmäläisille merkityksellisen musiikin kautta. Päivän aikana saimme lounastaa oululaisille historiallisesti merkityksellisessä Rauhalassa, johon liittyikin osallistujilla paljon henkilökohtaisia muistoja. Päivä päättyi aikuisten satuhierontahetkeen, jonka aikana luimme Eino Leinon runoja rauhoittavan musiikin soidessa taustalla. Toisena päivänä käytimme toimintana valokuvausta. Pariskunnat kuvasivat toisiaan syksyisessä Oulussa heille merkityksellisten maisemien ympäröimänä. Lounasta nautimme tällä kertaa OSMY:n viihtyisissä tiloissa. Päivän päätimme tulevaisuuden haaveiden ja suunnitelmien parissa, jälleen kollaasityyppisesti työskennellen.

Päivien suunnittelu ja toteutus onnistuivat mielestämme hyvin. OSMY:n henkilökunta oli tarvittaessa apunamme päivien aikana ja saimme hyvin ohjausta koko prosessin ajan Maaret Meriläiseltä. Saimme osallistujilta myös positiivista palautetta päivien lopuksi, mikä lämmitti kovasti mieltämme. Kiitämme myös työstämme vastaavaa opettajaa Eliisa Niilekselää kannustavasta ja oivaltavasta ohjauksesta. Päivien suunnittelusta ja ohjaamisesta jäi meille molemmille erittäin lämpimät muistot ja haluammekin vielä kiittää myös kaikkia osallistujia aktiivisesta osallistumisesta molempiin päiviin.

 

Toimintaterapiaopiskelijat

Anna Leinonen ja Hanna Ikonen

Saanko luvan -liikkua yhdessä?

Saanko luvan -liikkua yhdessä?

 

 

 

 

 

 

 

Iloinen puheensorina kuuluu pukuhuoneesta liikuntasalin puolelle, kun saavun paikalle. Kohta jo hymyilevät kasvot toisensa jälkeen tervehtivät ja kertovat kuulumisiaan. ”Teuvo ja Raisa ei tännää sitte tuukkaa”, huikataan ringistä. Ohjaajana ilahdun -en siitä, että kyseinen pariskunta ei pääse tänään mukaan- vaan siitä, että osallistujat ovat tutustuneet toisiinsa niin, että pitävät yhteyttä keskenään sekä liikuntaryhmään että moniin muihinkin asioihin liittyen. He ovat löytäneet itselleen vertaistukea -ystäviä. Näitä ihmisiä yhdistää se, että he ovat eläkkeellä olevia pariskuntia, joista toisella puolisoista on muistisairaus ja se, että he ovat tulleet mukaan Oulun Seudun Muistiyhdistyksen Lähelläsi -hankkeen Musiikin tahtiin -liikuntaryhmään.

Olemme onnekkaita, koska olemme saaneet ryhmän käyttöön kaupungilta hyvän liikuntasalin. Siellä on hyvä valaistus sekä runsaasti tilaa liikkua. Tuolit ovat käytössä tarvittaessa ja kokoontumiselle sai varattua riittävän pitkän ajan. Tila on melko häiriötön ja ruuhkaton. Erityisen tärkeänä osallistujat pitävät mahdollisuutta avustaa puolisoitaan pukuhuoneessa. Tällaisen mahdollisuuden puuttuminen voi tuoda haasteen tai jopa esteen mieleisen liikunnan harrastamiselle muistisairaalle ja läheiselle. Uimahalleissa tämä on todettu selkeäksi puutteeksi. Ei ole muutenkaan yksiselitteistä, miten mahdollistetaan muistisairaan ihmisen osallistuminen kodin ulkopuoliseen toimintaan, mutta tukea ja erityishuomiota tarvitaan.

On sykkeen kohotuksen aika ja Ann Christine laulaa meille ”Mennään tanssimaan”. Ja mehän tanssimme twistaten kukin tyylillään. Tämä, jos mikä saa heittäytymään hetkeen, pitämään hauskaa ja siirtämään arkiset askareet sekä murheet toviksi syrjään. Musiikki herättää tunteita ja muistoja. Aivot piristyvät rytmeistä sekä liikesarjojen ja luovan liikkeen tuottamisesta. Tämä lisää sekä mielen että kehon hyvinvointia. Yhdessä liikumme itsekseen, pareittain ja piirissä. Jokainen liike on oikea. Jokainen saa osallistua omien voimavarojensa mukaan.

Musiikin tahtiin -ryhmä on muutakin kuin liikuntaryhmä. Liikunnan tuomien hyötyjen lisäksi osallistuminen yhdessä puolison kanssa tukee parisuhdetta ja auttaa jopa löytämään uusia tapoja keskinäiseen vuorovaikutukseen muuttuvassa arjessa. Samankaltaisessa tilanteessa olevat osallistujat saavat toisiltaan tietoa ja tukea. Porukan yhteinen ymmärrys toistensa arjen haasteista tuo lohtua, jaksamista ja jopa konkreettista apua arkeen. Ryhmässä voi olla oma itsensä ja nauttia hetkestä sallivassa ja turvallisessa ympäristössä. Eräs osallistuja sanoikin, että ”on niin hyvä, ku kaikki tietää mistä on kyse, ei tartte selittää ja sitte voijjaan auttaa toisia, kattoa vähä perrään.”

 

Minna Kangas, fysioterapeutti

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muistikahvila tien päällä

Perinteeksi muodostunut Muistikahvilakiertue starttasi kevään osalta 17.toukokuuta.   Asuntoauto pakattiin esitemateriaalilla, kahvitermareilla ja tietenkin Muistiluotsin asiantuntevilla työntekijöillä. Pohjois-Pohjanmaan Muistiluotsi lähti tapaamaan ihmisiä kauppojen ja torien pihoille. Pullakahvien äärellä käytiin keskusteluja muistista ja muistipulmista. Pyhäjoella, Muhoksella ja Hailuodossa järjestimme kiertueen oheen tietoiskutapahtumat teemalla ”Mukavasti muistista”.

Muistikahvilakiertue tehdään yhteistyössä kuntien muistihoitajien -ja koordinaattorien kanssa, jotka myös tiedottavat kiertueesta omilla paikkakunnillaan ja tulevat mukaan kohtaamaan kuntalaisia. Raahen Muistiyhdistyksen aktiivit olivat jälleen kiinteästi mukana alueensa paikkakunnilla.

”Milloin pitäisi huolestua muistista? Voiko muistisairauksia ehkäistä? Miten pääsen muistitutkimuksiin?” – kysymyksiä kysytään paljon. Moni on huolestunut läheisestään ja tulee hakemaan tietoa. Ohjaus ja neuvonta yhteistyössä muistihoitajien ja yhdistysaktiivien kanssa sujuu jouhevasti. Kohmeisista ja sateisista päivistä huolimatta kohtasimme Pyhäjoella, Raahessa, Siikajoella, Limingassa ja Lumijoella mukavasti väkeä.

Hailuotoon risteilimme kauniissa keväisessä säässä. Seurakunnan diakoniatyöntekijän kanssa pohdimme, miten tavoittaisimme luotolaisia ja saimme luvan jalkautua Eläkeliiton kokoontumiseen seurakuntatalolle jakamaan muistiasiaa.

Muuan muassa Tyrnävällä, Haukiputaalla, Limingassa ja Vaalassa toimii kuukausittain muistikahvilat yhteistyössä kuntien ja seurakuntien kanssa. Kaikille avoimissa Muistikahviloissa on asiantuntija-alustuksia muisti-ja aivoterveysasioissa ja monissa paikoissa on kuntien muistihoitajat paikalla. Kahvilat ovat keränneet runsaasti kiinnostuneita ja muistivapaaehtoisia on rekrytoitu ja koulutettu kahvilaemänniksi. Muisti-ja aivoterveystietous onkin lisääntynyt näillä paikkakunnilla. Muistikahvilakiertue on vahvaa vaikuttamistyötä ja muistiasiat saavat hyvää näkyvyyttä. Muistisairauksiin liittyvä vääränlainen häpeä ja stigma toivottavasti hälvenevät. On kuitenkin arvioitava, kohdistetaanko kiertue jatkossa paikkakunnille, joissa säännöllisesti kokoontuvaa Muistikahvilaa ei vielä ole.

Elokuussa lähdemme taas kiertueelle pohjoiseen ja koilliseen. Haukiputaan, Iin, Yli-Iin, Kiimingin ja Ylikiimingin kautta matkaamme muistiasioissa aina Kuusamoon saakka. Tervetuloa kahville porisemaan!

 

Paula Mustonen

Muistiluotsiohjaaja

Pohjois-Pohjanmaan Muistiluotsi

Sivut